Kansalaisyhteiskunta
Usein kansalisyhteikunta käsitetään yhtenä osana yhteiskuntaa, joka voidaan jakaa kolmeen sektoriin. Kansalaisyhteiskunta käsittää kansalaisaktiivisuuden kuten esimerkiksi kansalaisjärjestöt. Kansalaisjärjestöjä voivat olla esimerkiksi naapuruusseurat, urheiluseurat, virkistysyhdistykset, yhdyskuntienpaikallisyhdistykset, avustusjärjestöt, kirkot, ammatilliset järjestöt ja erillaiset hyvinvointiorganisaatioit. Usein määritelmänä toimii ettei järjestön tavotteena saa olla tehdä rahallista voittoa itselleen. Tämän määritelmän mukaan esimerkiksi kirkot eivät siis olisi kansalaisjärjestöjä, sillä kirkot keräävät osalistujiltaan jäsenmaksua.
Suomessa moni sanoo olevansa valmis toimimaan jossain kansalaisjärjestössä, mutta ei tiedä minne menisi. Tästä voimme päätellä, ettei kansalaisjäjestöt tavoita ihmisiä kovinkaan hyvin. Jotkut kansalaisjärjestöt tekevät yhteistyötä virallisempien tahojen kanssa. Silti monista suomalaisista tuntuu, etteivät he pysty vaikuttamaan politiikkaan. Tämä puolestaan kertoo kansalisyhteiskunnan ja valtion tulehtuneista väleistä. Siksi jotkut päätyvätkin kansalisjärjestöön liittymisen sijasta kansalaistottelemattomuuteen.
Kansalaistottelemattomuus tarkoittaa tekoa, joka tehdään tietäen sen olevan lain vastaista. Usein tekoa pidetään rangastuksen arvoisena eli tekoa ei tehdä pelkästään sen varjolla, ettei siitä jäädä kiinni vaan myös sen riskin ottaen, että joutuu kärsimään rangastuksen.
Nuorten keskuudessa on suosioissa mm. dyykkaus, talonvaltaus, tienvaltaus, grafiitit ja kaupunkipuutarhat.
Suomessa dyykkaus on laitona, kenties koska se nähdään varastamisena. Samoin talonvaltaus on Suomessa laitonta. Talonvaltausta on käytetty esimerkiksi kannanottona nuorten huonoihin mahdollisuuksiin saada asuntoa. Usein vallattuja taloja käytetään jonkinlaisena sosiaallisena keskuksena, kuten kulttuuritalona. Joskus vallattuja taloja saatetaan käyttää myös asumiskäyttöön. Tien valtauksellakin pyritään usein ottamaan kantaa johonkin. Esimerkiksi, kun eduskunta oli antanut luvan kahteen uuteen ydinvoimalaan, ryhmä aktivisteja valtasi Olkiluotoon, ydinvoimalan rakennustyömaalle vievän tien, jolloin työntekijät eivät päässeet työmaalle. Tässä tapauksessa tienvaltaajat päätyivät putkaan.
Kaupunkipuutarhat ovat ehkä enemmänkin kapinaa nykyistä ruuantuotantojärjestelmää vastaan kuin valtioita. Kaupunkipuutarhat ovat Suomessa sen verran uusi juttu, ettei niille varsinaisesti ole omia sääntöjä. Viranomaiset eivät puutu asiaan, jos kukaan ei valita. Itse olin viime kesänä mukana kaupunkipuutarhaprojektissa. Valtasimme Toopelundin puistosta pläntin, johon pistimme viljelysmaan pystyyn. Minusta puutarha toimi varsin hyvin. Jokut kutenkin valttivat siitä, että viljelimme yhteisellä maalla, johon meilllä ei ollut oikeutta. Minusta se oli varsin tuhraa nipottamista. Alue jonka olimme ottaneet käyttöömme oli ollut tiheää nokkos-, vuohen- ja koiranputki pusikkoa, jota kukaan ei näyttänyt kaipaavan. Kaupungin oli kuitenkin reagoitava valituksiin. Saimme kuitenkin pitää puutrhaamme pystyssä kesän loppuun. Katsotaan miten tänä kesänä käy!
Noin 55% nuorista tekee jonkinlaista vapaaehtoistyötä. Minusta osaltaan valtion ja kansalaisyhteiskunnan tulehtuneista väleistä kertoo se, miten valtioi suhtautuu "syrjäytyneisiin nuoriin". Toki on paljon nuoria jotka todella ovat syrjäytyneitä, mutta moni nuorista tekee jonkinlaista vapaaehtoistyötä opiskelun tai palkallisen työn sijaan. Minusta Suomessa voitaisiin keskittyä enemmän ihmisten kannustamiseen vapaaehtoistyöhön. Minusta esimerkiksi asevelvollisuus on hyvä tapa saada nuoret tekemään vapaaehtoistyötä valtiolle, joskaan se ole vapaaehtoistyötä, koska nuoret eivät varsinaisesti ole vapaaehtoisia. Tällälailla saataisiin minusta kuitenkin luontevasti vapaaehtoistyö tavalliseksi osaksi nuoren elämää. Minusta asevelvollisuus vois olla pakollinen myös naisille. Myös eläkkeelle jääneitä voisi kannustaa osallistumaan enmmän vapaehtoistyöhön.
Toisaalta kansalisyteiskunnalle pitäisi antaa enmmän vaikutusmahdollisuuksia. Suomessa politiikka tehdään aivan liiän kaukana ihmisistä. Nyt tuntuu, että oman tahtonsa läpi saaminen on kauheaa kädenvääntöä viranomiasten kanssa.
Aktiiviselle kansalaiselle riittää kyllä mahdollisuuksia vaikuttaa. Voi kirjoittaa blogia, piirtää poliittisia sarjakuvia, ottaa kantaa kesukustelupalstoilla, osallistua mielenosoituksiin ja niin edelleen. Vain mielikuvitus on rajana!
Itse piirrän kantaaottavia sarjakuvia, osallistun joidenkin kansalaisjärjestöjen, kuten Luontoliiton Greenpeacen ja Amnesty Internationalin toimintaan, osallistun mielenosoituksiin, osallistuin Pekka Haaviston vaalikamppaniaan, käytin hyvkäseni tilaisuuden puhua Sauli Niinistön kanssa, otan kantaa olemalla kasvisyöjä ja boikotoimalla mielstäni epäeettisiä tuotteita, keskustelen ihmisten kanssa yhteikunnallisista ja poliittisista asioista ja niin edelleen. Suunnitelmissa minulla on tutustua paremmin talonvaltaukseen ja ryhtyä dyykkaamaan viimeistään, kun muutan pois kotoa. Lisäksi tahdon tehdä hauskoja tempauksia, kuten jakaa mietelappuja satunnaisille vastaantulijoille, piirtää valtavalle kankaalle jonkin kantaaottavan lauseen ja laittaa julkiselle paikalle esille. Odotan innolla kesää, sillä kesällä on paljon enemmän aikaa tehdä asioita!
Toisaalta tuntuu, ettei monellakaan ole intoa yrittää muuttaa asioita. Kun asiat käyvät liian vaikeiksi, valitetaan, ettei demokratia toimi, mutta asialle ei todella yritetä tehdä mitään. Minusta tuntuu, ettei useimpia kiinnosta lainkaan ja ne, joita kiinnostaa, turhautuvat ja pikemminkin masentuvat ja menettävät uskonsa ihmisiin, vakutusmahdollisuuksiinsa ja mahdollisuuteen, että maailma olisi pelastettavissa tai että poliittisesta järjestelmästä saataisiin toimiva. Tämä on minusta varsin harmillista, sillä uskonsa menettäneenä ei oikein saa aikaankaan mitään. On ihmisiä, joilla on valtaa todella vaikuttaa asioihin, ja me taas voimme vaikuttaa noihin ihmisiin! Tällä hetkellä valta tuntuu ennen kaikkea olevan isoilla yrityksillä.
Yhteiskunnan jakaminen kolmeen sektoriin oli alunperin Hegeliltä peräisin. Ensimmäinen sektrori käsittää perheen, toinen kansalaisyteiskunnan ja kolmas valtion. Toisin kuin monet, Hegel laski myös talouden osaksi kansalaisyhteikuntaa. Hegel oli omaksunut joitan ajatuksiaan Adam Shmithin. Hegelin ajatusmalli oli kuitenkin päinvastainen kuin Adam Shmitillä. Shmith ajatteli ettei valtio saa rajoittaa kansalisyhteikunnan tai talouden toiminaa, Hegel taas ajtteli vation olevan ylimpänä. Hegeliläisessä käsityksessä nähdään kansalaisyhteiskunta ihmisten mahdollisuutena tavoitella omaa etuaan. Valtio on kuitenkin alue, jossa vapaus on mahdollista. Kansalaisyhteiskunta ja talous sen osana ovat Hegelin mukaan valtiolle alisteisia.
Vapaa markkinatalous ja kapitalismi ovat tällä hetkellä golobaalisti aika yleisiä. Minusta vapaa markkinatalous ja kapitalismi eivät kuitenkaan ole toimivia. Valta on jakautunut niille tahoille, joilla on paljon pääomaa eli isoille yrityksille. Silloin nämä yritykset ovat niitä, jotka kontrolloivat maailman menoa, jolloin valta on edelleen kaukana kansalaisista, eikä suinkaan enemmistöllä. Mielestäni nykyistä järjestelmää pitäisi muuttaa. Nyt oman edun ajminen on liian helppoa ja siksi monet siihen syylistyvätkin. Toisaalta vrikavallallakin on paljon valtaa jo nyt. Jos valtiolle annetaan lisää valtaa saattaisi riski poliisivaltioista kasvaa. Siksi ehdotan, että valtaa siiretään enemmän tavallisille ihmisille. Enemmän valtaa kansalle saataisiin esimerkiksi yhdistämällä enmmän suoraa demokratiaa nykyiseen järjestelmään.
Lisäksi kansalaisjärjestöille pitäisi antaa enemmän valtaa. Ennen kaikkea yhteskunnan pitäisi painostaa ihmisiä ottamaan kantaa ja lapsia pitäisi jo nuoresta asti kasvattaa itsenäiseen ajatteluun. Valtaa jakaessa kukaan ei voi käyttää valtaa vain oman etunsa ajamiseksi. Toisaalta ihminen on myös moraalinen otus, jos ihmiselle annetaan mahdollisuus siihen. Toimisiko kansalisyhteiskunta ilman valtaa?
Valtiolla on väkivallanmonopoli. Toisin sanoen valtiolla on oikeus käyttää väkivaltaa kansalaisiaan kohtaan. Esimerkiksi veroja meidät pakotetaan maksamaan väkivallan uhalla. Jos et maksa veroja, omaisuutesi viedään, jos pistät vastaan sinut voidaan pistää vankilaan. Veronmaksajat eivät voi kieltäytyä maksamasta veroa, vaikka systeemi ei heidän mielestään toimisi. Vapaassa markkinataloudessa kilpailu aiheuttaa sen, että yritysten on pyrittävä koko ajan parempaan tulokseen pärjätäkseen. Valtion ei tarvitse korjata virheitään, vaikkei tomisikaan hyvin. Toki kansanedustajat joutuvat luopumaan paikastaan, jos eivät miellytä kansalaisia, mutta virkamiehet pysyvät silloinkin samoina. Toisaalta kansan miellyttäminenkään ei aina ole viisainta yhteisen hyvän kannalta. Usein poliitikot taktikoivat, mitä mieltä olsivat, jotta saisivat mahdollisimman paljon kannatusta, riippumatta siitä, onko asia, jota poliitikko ajaa, eettisesti oikein.
Onko valtioin tuoma kontrolli hyvästä vai pahasta? Kuten aiemmin jo totesimme, ihmiset pyrkivät usein ajamaan omaa eutuaan. Tämä on asi, jota valtio pystyy kenties jossain määrin tasoittamaan. Valtio voi myös kontroilloida taloutta niin, ettei suurille yrityksille tule liikaa valtaa ja että pelisäännöt ovat yhteiset. Toisaalta totesimme myös, että valtio jossain määrin lannistaa ihmisten uskoa mahdollisuuksiinsa vaikuttaa. Jos ihmisillä olisi enemmän valtaa, hoitaisivatko he asiansa paremmin?
Toisaalta valtio antaa meille myös turvaa. Valtoi toimii väkivallanmonopolin avulla, mutta se myös suojelee meitä väkivallalta. Minusta kuitenkin usein tuntu, että Suomessa ihmiset eivät halua puuttua muiden asioihin. Ongelmat jätetään mielummin viranomiasten hoidettavaksi. Suomessa humalainen saa maata katuojassa rauhassa, ilman että ohikulkiat puuttuvat asiaan. Onko luottamus siihen, että virkavalta hoitaa asiat, liian suuri ja saanut meistä välinpitämättömiä toisiamme kohtaan? Jos emme tietäisi, että on ihmisiä jotka hoitavat nämä asiat, puuttuisimmeko me katutappeluihin? Vaikka virkavalta hoitaa asioita, ei se minusta oikeuta välinpitämättömyyteen.
Nukuin itse tuossa viimeyönä ulkona leikkipuistossa kaverini kanssa. Aamulla ihmisiä kulki paljon ohi, mutta suurin osa ei edes katsonut meitä. Tässä tapauksessa olimme vapaaehtoisesti kadulla nukkumassa, mutta luulisi siitä huolimatta herättävän jonkinlaista huolta nähdä kaksi nuorta ulkona nukkumassa! Suomalaisia ei kiinnosta, se ei ole heidän asiansa. Jossain muualla joku olisi saattanut tulla kysymään oliko meillä kaikki hyvin, tai tahtoisimmeko tulla sisään juomaan kuppilliset teetä tai jotain muuta vastaavaa. Minusta se olisi ollut inhimmillinen ja mukava teko. Ihmisillä tunuu kuitenkin olevan käsitys, ettei ole heidän asiansa puuttua muiden asioihin. Jos ne ihmiset, joiden tehtävä on puuttua näihin asoihin, puuttuisivat, kenties silloin kaikki pitäisivät velvollisuutenaan puuttua. Minusta se olisi toimivampaa. Toisaalta emme voi olettaa, että jokaisella on aikaa ruveta selvittämään muiden sotkuja, joten on ihan hyvä, että on ihmisiä jotka tekevät sitä työkseen. Siitä huomatta ihmisiä voisi kannustaa inhimmillisyyteen, ja asennetta pitäisi muuttaa enemmän siihen suuntaan, että se, mitä yhteskunnassamme eläville ihmisille tapahtuu on jokaisen asia.
Kenties yhteikunta voisi toimia ilman valtioita, pelkkien kansalaisjärejstöjen varassa. Toisaalta minusta on kuitenkin hyvä, että on taho, joka pitää kaiken kasassa, näkee suuremman kuvan ja kykenee kontrollimaan sitä. Uskon että ihmisillä olis kuitenkin enemmän resursseja uhrattavan vapaaehtoistyöhön. Ihmiset tarvitsisivat vain kannustusta siihen ja tunteen, että heidän työtään arvostetaan. Loppujen lopuksi kaikki kuitenkin hakevat hyväksyntää ja toivovat kaikille hyvää. Ikävä kyllä tuntuu, että jokainen uskoo enemmän omaan kykyynsä hoitaa asioita kuin muiden. Silloin yhteistyö ei toimi ja sitä nimenomaan yhteiskunta tarvitsee, yhteistyötä. Yhteikunnassa jokainen on riippuvainen jokaisesta. Siksi mielestäni on jokaisen velvollisuus huolehtia toisista ja tehdä työtä yhteikunnan toimivuuden hyväksi. Monessa maassa olisi parennettavaa asetnteissa. Tarvitaan lisää uskoa muihin, lisää uskoa ihmisiin!
Lähteet:
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/kansalaisyhteiskunta 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/kansalaisyhteiskunta 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/adam-smith-2013-markkinoiden-sivistava-vaikutus/ 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/adam-ferguson-2013-kansalaisyhteiskunnan-moraaliset-perustukset/ 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/kansalaisaktivismi 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/kansalaistottelemattomuus 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/robert-d-putnam-2013-sosiaalisen-paaoman-puolestapuhuja/ 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/luottamus 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/talonvaltaus 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/yhteiskunnallinen-liike 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/esittely/esa-konttinen-ja-pertti-lappalainen-ajankohtainen-kansalaisyhteiskunta 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/aktiivinen_kansalaisuus/boikoteista_porkkanamafiaan 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/aktiivinen_kansalaisuus/talonvaltaus_kansalaistoimintana 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/vapaaehtoistoiminta/vapaaehtoistoiminta_osana_kansalaisyhteiskuntaa_-_ihanteita_vai_todellisuutta 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/vapaaehtoistoiminta/vapaaehtoistyo_auttamisena_ja_oppimisena 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/vapaaehtoistoiminta/vapaaehtoistyo_auttamisena_ja_oppimisena 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/vapaaehtoistoiminta/nuoret_ja_vapaaehtoistoiminta_-_mahdoton_yhtalo 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/yhteiskunta/kansalaisjarjeston_yhteiskuntavastuu 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/yhteiskunta/kunta_ja_kolmas_sektori 25.4.2013
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/talonvaltaus.pdf 25.4.2013
https://www.kansalaisaloite.fi/fi 25.4.2013
http://filosofia.fi/node/5305 25.4.2013
http://www.vapaaehtoiseksiseniorina.fi/tutkimusta/kasitteet/ 25.4.2013
http://www.porkkanamafia.fi 25.4.2013
http://www.maailmantalous.net/fi/artikkeli/kuinka-kapitalismi-tappaa-demokratian 25.4.2013
http://olliherrala.blogit.kauppalehti.fi/blog/17082 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/porvarillinen-yhteiskunta-hegel-ja-marx 25.4.2013
http://eroavaltiosta.fi 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/jarjestohakemisto/kehitystyo_ystavyysseurat_etniset_jarjestot 25.4.2013
http://www.taloussanomat.fi/uutinen/2010/03/02/onko-roskisdyykkaus-rikos/20103054/243 25.4.2013
https://www.facebook.com/Juttuja 25.4.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti