Etiikka hindulaisuudessa
Koska hindulaisuuteen kuuluu monia suuntauksia, sille on vaikea löytää yhteistä suuntaa.
Hindulaisuudella on hyvin laaja kannattajajoukko,
joka tekee siitä myös hyvin eläväisen uskonnon. Suurin osa hindulaisista asuu kuitenkin Intiassa,
mikä taas edistää hindulaisuuden ja intialaisen kulttuurin keskenään sekoittumista. Hindulaisuuden opit perustuvat Veda-kokoelmiin.
Hindulaisuus on hyväksyvä muita uskontoja kohtaan. Hindulaisuudessa uskotaan, että millä tahansa antaumuksella, rakkaudella ja sinnikkäästi harjoitetulla henksisellä harjoituksella on mahdollista saavuttaa itsensä oivaltaminen.
Siinä arvostetaan ennen kaikkea henkisten harjoitusten tekemistä, riippumatta siitä, minkä jumalan nimeen niitä tehdään. Hindulaisilla onkin lukemattomia tärkeitä jumalille osoitettuja rituaaleja, siirtymäriittejä ja vuosittaisia juhlia. Hindut käyvät usein temppeleissä ja tekevät pyhiinvaelluksia.
Tuntuu että hindulaisuuden perusajatukseen kuuluu, että jumaluus on kaikkialla, ja siksi mikä tahansa, mitä tekee hartaudella ja rakkaudella on hyvästä.
Hindulaisuudessa on useita jumalia.
Siihen kuuluu kuitenkin uskomus, että kaikki on loppujenlopuksi yhtä. Hindulaisuuden kolme tärkeintä jumala, Brahma, Visnu ja Shiva ovat vain osia
brahmasta, maailman sielusta.
Hindulaisuuden klassinen eettinen ja moraalinen ajattelu perustui dharmaan, karmaan ja mokshaan. Dharma tarkoittaa velvollisuuksien noudattamista ja moksha pelastusta. Perinteisen hindulaisen ajattelutavan mukaan elämässä on neljä sallittua pyrkimystä: kama eli nautinto, artha eli vauraus, dharma ja moksha.
Vaikka askeetteja kunnioitetaan hindulaisuudessa, on nautintoonkin oikeus, eikä se sopivassa suhteessa ole pahe.
Ehkä hidulaisuuden tunnetuimpia oppeja on karman laki. Seuraava elämä määräytyy tässä elämässä tehtyjen hyvien ja pahojen tekojen mukaisesti.
Karman laki kannustaa ihmisiä hyviin tekoihin, sillä pahoista teoista kärsii myös tekijä. Jos elät dharman mukaisesti voit saavuttaa seuraavassa elämässäsi paremman kastin. Moraaliset säännöt eivät kuitenkaan ole kaikille täysin samat. Ne perustuvat mm. syntyperään, sukupuoleen ja elämänvaiheeseen. Kyseisestä ajattelumallista käytetään nimitystä varnashrama.
Tästä aiheutuukin epätasa-arvoisuutta, koska toisilla on tiukemmat moraaliset säännöt. Toisaalta alempiarvoiset saavat huonomman kohtelun. Karma aiheuttaa epätasa-arvoisuutta myös, koska sen mukaan voidaan sanoa, että huonoon asemaan syntynyt on ansainnut kohtalonsa.
Kastijärjestelmän ulkopuolelle voi päästä omistamalla elämänsä mokshalle eli vapautukselle jälleensyntymisen kierrosta. Tällöin ihminen ei ole enään varnashraman dharman sääntöjen sitoma. Tällöin ihminen sitoutuu välttämään kaikkea maalisiin asioihin sitovaa. Mm. väkivallattomuus, totuudellisuus, kieltäytyminen ja uhrautuminen kuuluu askeetin moraaliseen koodin.
Pelastusta etsivät ovat mm. usein miten kasvisyöjiä ja elävät selibaatissa.
Kasvissyönti kertoo suuresta elämän arvostamisesta.
Askeettisuuteen saattaa kuulua myös jonkinsorttista itsensä kurittamista.
Naisia ei kuitenkaan kannusteta askeettisuuteen, koska avioliitossa olo on naiselle tärkeää puhtaana säilymisen kannalta.
Naisen ei siis ole ilmeisesti mahdollista saavuttaa mokshaa. Kenties naisen pitää elää elämänsä noudattaen dharmaansa, jotta syntyisi seuraavassa elämässä parempaan kastiin. Jotta pääsee lähemmäs mokshaa on ilmeisesti oltava mies. Tarkoitaako tämä, että mies on automaattisesti parempaa kastia kuin nainen?
Yleisesti ottaen hindulaisuuteen kuuluu, että mitä korkeammassa kastissa olet, sitä vähemmän syöt lihaa, koska liha nähdään epäpuhtaana. Terve seksuaalisuhde katsotaan kuitenkin ihmiselämään kuuluvaksi ja uskonnolliseksi velvollisuudeksi. Vaikka lisääntymistarkoitus onkin tärkeä, myös seksuaalinen nautinto on hindulaisuudessa sallittu.
Intiassa kannabiksella on pitkä historia etenkin askeettisessa hindulaisuudessa. Alkoholia pidetään sensijaan epäpuhtaana. Siitä huolimatta alkoholi on intiassa sallittu päihde, mutta kannabis on ollut kielletty vuodesta 1985 lähtien.
Siitä huolimatta kannabis on yhä edelleen suosittu intiassa etenkin uskonnollisilla festivaaleilla.
Kenties tämä kertoo jotain hidulaisuuden luonteessa. Alkoholi vaikuttaa useisiin ihmisiin aktivoivasti
, joskus jopa herättää agressioita. Kannabis taas useinmiten rauhoittaa
tehden ihmisistä usein hyvinkin passiivisia. Hindulaisuudessa arvostetaankin väkivallatomuutta ja mietiskselyä.
Hindulaisuudessa “puhtaus” on erittäin tärkeässä asemassa. Hindulaisen käsityksen mukaan jotkut asiat ovat epäpuhtauta, kuten liha, pähteet,
ja kuukautisveri
. Ajatusmalli puhtaudesta aiheuttaa jonkin verran epätasa-arvoa, mm. kastijärjestelmän kautta. Lisäksi puhtaus aiheuttaa epätasa-arvoa naisten ja miesten välillä, koska erään näkemyksen mukaan puhtaus ja saastuminen liittyvät vahvasti naiseuteen.
Nainen on helpommin turmeltavissa kuin mies. Siksi ylemmissä kastissa olevien naisten puhtauteen on kiinnitettävä erityisen paljon huomiota. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että naisen käyttäytymis- ja pukeutumissäännöt ovat erittäin tiukkoja, kodin ulkopuolella liikkumista rajoitetaan, naimisiinmeno on lähestulkoon pakollista, ja seuraukset sukupuoliyhteydestä väärän mihen kanssa ovat paljon vakavammat kuin miehellä.
Väite on toki siinä mielessä ymmärrettävä, että nainen voi tulla raskaaksi. Toisaalta nykypäivänä on keinoja estää tämä. Ehkäisy on sallittua hindulaisuudessa, mutta abortin katsotaan saastuttavan naista.
Hindulaisuudessa eniten kritisoitu piirre lienee kastijärjestelmä. Kastijärjestelmä liittyy karmanlakiin ja jälleensyntymiseen. Kastittomat ovat hindulaisuudessa alin luokka.
He joutuvat kokemaan paljon syrjintää, vaikka se kiellettiin Intian peruslaissa.
Hindulaisuus itsessään ei kehota kastittomien syrjintään, mutta koska kastittomat ovat epäpuhtaita ja huonon aseman katsotaan olevan heidän itse aiheuttamaansa, johtaa järjestelmä kastittomien syrjintään.
Koska epäpuhtaus voi tarttua myös kosketuksen välityksellä
, ei ylemässä kastissa olevat halua olla tekemisissä alemmassa kasteissa olevien kanssa. Kuitenkin kastiton nainen saattaa olla paljon vapaampi, koska uskonnon luomia moraalisia rajoituksia ei ole niin paljon. Toisaalta kastiton nainen on paljon alttiimpi seksuaaliselle väkivallalle.
Hindulaisuuden jumalmyytit ovat yhtä sekamelskaa. Usein jokaisella jumalalla on monta olomuotoa, eikä aina ole selvää mikä on kenenkin olomuoto. Valitsin pohdittavaksi Shivan, josta pääsemmekin myös Parvatiin, Durgaan, Kaliin ja Deviin.
Shiva on luova ja tuhoava jumala.
Taiteessa Shiva kuvataan kädessään pieni rumpu. Rumpu kuvaa Shivaa luonnon rytmin luojana.
Usein Shiva kuvataan myös tanssivana kehän sisällä, vauva jalkansa alla.
Tämä kuvaa Shivaa elämän kiertokulun ylläpitäjänä. Hän tuhoaa, jotta uutta voidaan luoda. Hindulaisuudessa arvostetaan selkeästi elämän kiertokulkua ja ymmrretään, että uuden luominen vaatii aina vanhan tuhoutumista. Shivan feminiininen energia ja vaimo on Parvati.
Parvati on Intian ihannekuva vaimosta. Hän symboloi hedelmällisyyttä, avio-onnea, puolisolle omistautumista, askeettisuutta ja voimaa.
Vaikka hindulaisuudessa kehoitetaan noudattamaan varnasharamaa
, Parvati rikkoo naiselle tyypillistä dharamania. Hän ryhtyi askeettiin, vaikka se on perinteisesti naiselta paheksuttavaa.
Hän myös suuttuessaan Shivalle pakotti tämän pyytämään anteeksi, ympäröimällä Shivan kaikilla ilmenismuodoillaan.
Etenkin Parvatin toinen ilmenemismuoto Kali on kaukana perinteisestä intialaisen naisen ihanteesta. Kali kuvataan usein hurjaan tanssiin, Shiva makaamassa jalkojensa juuressa. Toisessa kädessä hänellä on verinen mestauskirves tai muu ase, toisessa katkaistu pää ja kolmannessa verellä täytetty kulho tai malja. Usein Kalilla on yllään ainoastaan päistä tehty koru ja käsivarsista tehty lannevaate.
Kalin yhden käden asento on kuitenkin tervehdyksessä, joka kehoittaa olemaan pelkäämättä. Mikä ehkä tuntuu kummalliselta, mestauskirves, irtileikattu pää ja verimaljakin symboloivat hindulaisuudessa arvostettuja asioita. Mestauskirveellä Kali päästää palvojansa synneistä, turhasta kärsimyksestä ja riippuvuuksista. Myös irtileikattu pää ja verimalja kuvaavat ihmisen vapautumista sekä kuolemaa uuden elämän lähteenä.
Yhden version mukaan Kali on yksi Devin ilmentymismuoto. Devi on kaiken elollisen äiti ja kaikkien miespuolisten jumalien energia. Devinin yksi ilmentymismuo on Durga.
Durga kuvataan usein ratsastamaan tiikerillä mm. ase kädessään.
Hindumyyttien mukaan Durga syntyi taistelussa demoneja vastaa. Muut jumalat yhdistivät voimansa, luodakseen Durgan tähän tehtävään.
Minusta on mielenkiintoista, että hindulaisuuden suurin sotasankari on nainen. Ehkä tämä kertoo jonkinlaisesta uskosta naisen sisäiseen voimaan. Vaikka nainen fyysisiltä voimiltaan häviääkin miehelle, minusta hindulainen jumalien voima kuvastaa enemmänkin jumalan henkistä voimaa. Voitettuaan demonit Durga sai muiden jumalien kunnioituksen.
Demonien kuningas yrittää kuitenkin ottaa Durgan väkisin vaimokseen. Durga raivostuu tästä ja näin synttyy Kali, jonka raivo vavisuttaa koko maailmankaikeutta. Kali voittaa loputkin demonit juomalla heidän verensä.
Kenties kali kuvaa naisen raivon voimaa ja enemmänkin sitä, minkälainen henkinen voima naisella on. Edes demonien kuningas ei mahtanut mitään Kalin raivolle. Kali kuvataan hurjana naisena, kenties Kali kuvaa pelkoa naisen raivoa kohtaan. Toisaalta ainut, joka saa Kalin rauhoittumaan on Shiva, joka asettuu esittämään kuollutta Kalin jalkojen juureen. Tällöin Kali luulee tappaneensa vahingossa miehensä ja lopettaa hurjan tanssinsa.
Hindulaisuudessa siis uskotaan, että rakkaus on se, joka taltuttaa raivon ja villeimmänkin naisen.
Devi palaa voitokkaana kotiin, kaikki ilmentymismuotonsa mukanaan
(shaktimiissa) jopa voimakaampana kuin Shiva.
Useimmat Devinin ilmentymismuodoista ovat Shivan vaimoja.
Parvatin katsotaan olevan Shivan kosminen feminiininen energia.
Shiva ja jumalatar ovat erittäin läheisessä suhteessa toisiinsa. On vaikea sanoa kumpi on voimakaampi sillä kumpinkin tarvitsee toista.
Shiva saa energiansa Deviltä, mutta toisaalta Devi olisi tuhonnut koko maailman ellei Shiva olisi rauhoittanut häntä.
Minusta on outoa kuinka ristiriidassa hindulaisuuden käsitys naisesta on verratuna Intialaisen naisen asemaan. Hindulaisuudessa minusta vaikuttaa siltä, että vaikka kaikki kolme pääjumalaa onkin miehiä, he saavat enrgiansa jumalattarelta. Jumalatar on myös aina raivoisin taistelija, vaikka onkin samalla lempeä äiti. Devillä on myös paljon enemmän eri ilmentymismuotoja kuin Shivalla. Kenties tämä kuvaa miehen näkökulmasta naisen arvaamattomuutta. Naisesta annetaan hindulaisuudessa samalla sekä lempeä äitihahmon kuva, joka kantaa koko universumia kohdussaan, että rohkea, voitokas ja toisinaan vaarallisen raivoisan taistelijan kuva.
Hindulaisuudessa vallitsee samoin ristiriita suvaitsevuuden ja suvaitsemattomuuden välillä. Vaikka hyvät teot tuovat hyvää karmaa, kastittomien kanssa tekemisissä oleminen tuo epäpuhautta. Väkivallattomuutta arvostetaan, mutta samalla tapahtuu henkistä väkivaltaa.
Jokatapauksessa hindulaisuuden eettisiin sääntöihin kuuluu elämän kunnioittaminen, hyvään elämään pyrkiminen, esim. terveellisillä elämäntavoilla, ja uskonnon harjoittaminen rakkaudella.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hindulaisuus 2.10.2013
http://www.netikka.net/mpeltonen/hindu.htm 2.10.2013
http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/4a1f0658bc5b4a826d73e5b7eb98525b/1381074183/application/pdf/1418604/UskonnotJaSeksuaalisuus.pdf 2.10.2013
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brahman 2.10.2013
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view/?religionId=71 2.10.2013
http://www.youtube.com/watch?v=Kl5YUR0THJQ 2.10.2013
http://www.paihdelinkki.fi/pikatieto/?c=Alkoholi 2.10.2013
http://www.paihdelinkki.fi/pikatieto/?c=Kannabis 2.10.2013
http://lagopus.livejournal.com/26365.html? 2.10.2013
http://nicelledavis.files.wordpress.com/2009/12/shiva.jpg 2.10.2013
http://fi.wikipedia.org/wiki/Shiva 2.10.2013
http://fi.wikipedia.org/wiki/Parvati 2.10.2013
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Kali_by_Raja_Ravi_Varma.jpg 2.10.2013
http://fi.wikipedia.org/wiki/Devi 2.10.2013
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Kali_by_Raja_Ravi_Varma.jpg 2.10.2013
http://ic.pics.livejournal.com/snowgrouse/540145/585310/585310_original.jpg 2.10.2013
http://fi.wikipedia.org/wiki/Durga 2.10.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti