maanantai 3. maaliskuuta 2014

9.2.2014
ET1 essee III
Pinja lukion 2lk

Pyhittääkö päämäärä keinot?
sodan oikeutus
Sotaa pohtimassa:

Historian kirjoituksemme ovat täynnä sotia. Yhä edelleen monessa maassa soditaan, vaikka nykyään se pääsee usein unohtumaan. Saatamme nähdä uutisissa pätkän Syyrian tilanteesta, mutta kohta aihe uutisissa vaihtuu siihen kuka voitti Olymppialaiset ja murhe, mitä muualla maailmassa koetaan, on helppo unohtaa. Toisinaan olisi hyvä pysähtyä miettimään, miltä suljemme silmämme, vaikka tuntuukin mahdottomalta vaikuttaa siihen mitä jossakin kaukana meistä tapahtuu. Yllättäen voi kuitenkin olla, että me itse olemme siinä tilanteessa, että joudumme tekemään valinnan. 

Sodan muutos:

Sodankäynti on muuttunut historian kuluessa, mm. kehittyneen sotateknologian vuoksi. Sodasta on tullut entistä tuhoisampaa. Ennen sotaa käytiin mies miestä vastaan. Mm. kemiallisten aseiden myötä sodasta tuli kuitenkin paljon raaempaa ja ydinpommit tekivät sodasta erittäin tuhoisan.
 Sota on muuttunut paikalliseksi
 ja sodassa kuolee usein enemmän siviilejä kuin sotilaita.
 Kun sodat ovat kaukana, ne on helppo unohtaa, vaikka myös Suomella on sotilaita rauhanturvaamistehtävissä.


Myös sodan ideologia on muuttunut. Ennen sota oli kunniakas asia ja sotasankarit ihailtuja henkilöitä. Sodalla oli usein kunnialliset tavoitteet joiden puolesta oltiin valmiita kuolemaan urhoollisesti.
 Myöhemmin sodasta tuli enemmän velvoite ja sitä alettiin myös kritisoida. Tuntematon sotilas on hyvä esimerkki tästä.
 Nykyään sotaa uutisoidaan erittäin väkivaltaisena ja raakana
 ja sitä kritisoidaan ja rauhan esitämiseksi pyritään tekemään työtä.


Sota ja valtasuhteet:

Kieltämättä sodat ovat vaikuttaneet valtasuhteiden muodostamiseen. Voidaanko ajatella, että sota on välttämätöntä järjestyksen ja rauhan ylläpitämiseksi? Hobbes ajatteli, että yhteiskunta on syntynyt jonkinlaisesta sopimuksesta, jota ennen vallitsi “luonnon tila”, kaikkien sota kaikkia vastaan.
 Tarvitaanko sotaa, jotta saadaan aikaiseksi tälläinen sopimus. Mm. Freud ajatteli ihmisen olevan väkivaltaan luonnostaan taipuva.
 Freud eli varsin erillaiseen aikaan kuin me nyt. Hän näki elämänsä aikana monia sotia.
 Vaikka minusta tuntuu, että monien mielestä nykyäänkin ihminen on julma, itsekäs ja ahne luonteeltaan. 

Carl Von Clausewitz ajaetteli sodan olevan politiikan jatke. Jos politiikka epäonnistuu, turvaudutaan sotaan, sota ei kuitenkaan ole itse tarkoitus. Foucauly taas ajatteli asian päinvastoin: politiikka on sodan jatke. Sodalla tavoitellaan valtaa. Tästä on tehty tulkintoja, että globaali sota on valtasuhteiden selvittelyä.


Sodan eettisyys:

Usein sodan päämäärät tuntuvat olevan hyviä. Sota on itsepuolustusta, vaurauden tai kunnian havittelua tai velvollisuuden täyttämistä, esim. isänmaata tai uskontoa kohtaan. Jos teko on hyvä velvollisuusetiikan mukaan sotaa voitaisiin pitää hyväksyttynä.
 Onko toisen ihmisen vahingoittaminen tai hengenriistäminen kuitenkaan minkään päämäärän vuoksi hyvä? Vaikka päämäärä olisi hyvä, itse teko ei välttämättä ole hyvä. Toisaalta jos ajatellaan seurauksia, jos sotilaat jättäisivät esim. puolustamatta maataan, se todennäköisesti valloitettaisiin ja moni ihminen kärsisi silloinkin. Tällöin seurausetiikan
 mukaan puolustautuminen saattaisikin kuitenkin olla eettisempi ratkaisu. Seurauksia on kuitenkin vaikea arvioida, kummasta tulisi enemmän tuhoa, puolustautumisesta vai antautumisesta. 

Oikeuttaako mikään hyökkäämään toiseen maahan? Jos maassa esim. loukataan ihmisoikeuksia, tai siellä piilottelee terroristijärjestöjä. Tällöinkin päämäärä maahan hyökkäämisessä voi olla hyvä, mutta seuraukset eivät aina ole toivotut. 

Hyve-etiikan mukaan hyveellinen ihminen toimii oikein. Hyveinä pidetään ihmisen moraalisia, arvostettuja ominaisuuksia, kuten esim. oikeudenmukaisuus ja rohkeus.
 Minusta hyveellinen ihminen  osaa katsoa toimitaansa myös suurempana kokonaisuutena. Tuskin on yhtä oikeaa ratkaisua kaikkiin tilanteisiin. Esim. pasifismi voi olla hyvä, muttei pasifismi hinnalla millä hyvänsä.


Minusta on hyvä, että esim. Saksa voitettiin natsiaikoihin. Jos niin ei olisi käynyt, seuraukset olisivat voineet olla hirvittävät. Se, että Yhdysvallat lähettivät sotilaitaan esimerkiksi Irakiin, ei kuitenkaan ole hyvä. Kun USA:n sotilas tappaa yhden “terroristin” tilanne muuttuu vain levottomammaksi kun tapetun sukulaiset ja ystävätkin suuttuvat.
 Tuntuu kuitenkin, että Yhdysvalloille olisi liian noloa vetäytyä nyt pois. 

Ketkä sodasta hyötyvät? No, voittajat tietenkin. Sodasta kärsivät kuitenkin usein eniten kansa. Ne jotka päättävät sodista, harvemmin itse sotivat. Myös me olemme hyötyneet aikoinaan käydyistä sodista. Ne ovat mahdollistaneen nykyiset valtasuhteemme, jossa hyvinvointivaltiomme ovat mahdollisia pitkältikin esim. Afrikan köyhien kehitysmaiden riiston vuoksi.
 Monia tämänhetkisiä sotia käydään luonnonvarojen takia.
 Tulevaisuuden ennusteetkaan eivät näytä hyviltä: on todennäköistä että tulemme käymään vielä paljon sotia niukkenevista luonnonvaroista.


Miten aiomme selvitä tulevista konflikteista? Yhdeksi ehdotukseksi on annettu maailmanhallitus, jolla olisi vallan monopoli.
 Näyttää kuitenkin siltä, että länsimaissa ollaan menossa päinvastaiseen suuntaan. Kapitalismi, liberalismi ja vapaa markkinatalous ovat kovassa suosiossa, vaikka nekin saavat osakseen kovaa kritiikkiä.
 On mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan tästä ollaan lähdössä. 

Lopputulos:

Itse olen ainakin tehnyt tietoisen valinnan vastustaa sotaa. Tosin joskus sodan vastustaminen voi vaatia sotaan ryhtymistä. Minusta on kauheaa huomata, että jopa Suomessa on sotalaki, joka mahdollistaa ihmisoikeuksien loukkaamisen sota-aikaan.
 Juuri silloin olisi minusta tärkeintä, että kansa saa päättää ryhtyvätkö sotaan vai eivät. Tuskin kukaan haluaa itse lähteä sotaan, joten jos ne, jotka joutuisivat sodan käymään, saisivat päättää käydäänkö soitia vai ei, sotia tuskin tulisi lainkaan, tai ainakin ne päättyisivät hyvin nopeasti. Näihin asioihin tulisi puuttua nyt, kun vielä voimme, ei sitten kun ongelma on jo kynnyksellä!

Lähdeluottelo: 

Et vihko, velvollisuusetiikka, seurausetiiikka, hyve-etiikka
Filosofian kirja Odysseia, kustantaja Edita, 2011
Maailma Albert Einsteinin silmin, Eva Isaksson, Into kustannus, 2013, sivut 38-39 , 73, 78
Tuntematon sotilas, Väinö Linna, 1954


Kaikkia lähteitä on käytetty 9.2.2014

Lähettänyt klo Ei kommentteja:

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

May (nabatealaiset, Jordan n. 90eaa)




May
(nabatealaiset, Jordan n. 90eaa)


May istui kamelin selässä tottuneesti. Maisema oli kaunis, kapea, syvä sola jonka seinämiä pitkin valuivat veiputoukset. Solan reunoille oli kaiverrettu kourut, joita pitkin vesi virtasi kaupungin vesialtaisiin. Vaikka May olikin haikein mielin aina kun hänen piti jättää kivinen kotinsa Petrassa, hän ajatteli että näin sen kuului olla. Liikkuminen on nabatealalaisilla veressä. Esi-isät olivat olleet paimentolaisia, ennen kun rupesivat louhimaan kotejaan kiveen. Niin, lähteminen oli aivan luontaista. 
Nyt May oli kuitenkin huolestunut. May ei ollut kukatahansa nainen, hän oli kuninkaan nuorin tytär ja juuri mennyt naimisiin kuninkaan arvostetuimman sotapäälikön kanssa. May oli perillä politiikasta. Sikisi May oli erittäin tietoinen siitä, että kreikan armeija oli lähellä ja aikeissa valloittaa Egyptin. May oli tullut myös ajatelleeksi, että paljon resursseja vievän suoran hyökkäyksen siaan, Kreikka saattaisi päättää hyökätä egyptiä helpomman nabatealaisten kimppuun ja näin estää kaupan nabatealaisten ja egyptin välillä. 

May kuitenkin tiesi, etteivät miehet voineet sietää että heitä nevotaan, etenkään jos nevoja oli nainen. Kaikkihan kuitenkin tietävät, että vaikka mies on perheen pää, nainen on se joka päätä kääntää, piti vain tietää oikeat keinot lähestyä asiaa. Sikisipä Mayalla oli suunnitelma valmiina kun hänen isänsä Obotus kysyi häneltä "näytät kovin apealta tyttäreni, mikä mahtaa painaa mieltäsi?" "näin unen isä, luulen että Manawat lähetti sen minulle." Nabatealisten kuninkaat eivät olleet kaukaisia kansalleen, kuten Kreikan ylhäiset, vaan kulkivat tavallisten ihmisten joukossa ja puhuivat kansalaisilleen kuin vertaisilleen. "enne uni? Kerro mitä olet nähnyt?" "Ihminen tahtoi tappaa kissan. Kissan tappaminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, joten ihminen päätti tappaa hiiret, joita kissa söi, jolloin kissa olisi nälkäinen ja heikko, jolloin ihmisen olisi helpomipi tappaa se. Ihmisiellä oli kereikkalainen sotisopa." "Lieneekö kissa siis kuvastaneen egyptiä ja hiiri meitä? Kenties uni yritti varoittaa, että Kreikkan armeija aikoo hyökätä nabatealaisten kimppuun.  Ei teillä ole kuitenkaan syytä huoleen. Sela vuori on aijemminkin ollut turvallinen paikka odottaa. Me emme sitäpaitsi ole kaukana." 
May hymyili isälleen. Niin oli kyllä totta, että sela oli ajemmin ollut turvallinen paikka. "noniin, älä vaivaa päätäsi enenpää sillä unella, vaan mene puhumaan muiden naisten kanssa paremmin sinulle soveltuvista aiheista." Kunigas sanoi lempeästi. "kyllä isä." May vastasi ja hoputti kameliaan, saadakseen edempänä kulkevan ryhmän naisia kiinni. 

May kuunteli toisella korvalla naisten höpötyksiä. Uutiset kaukaa olivat aina herkkua. Etenkin kreikasta haluttiin kuulla kaikki mahdollinen. Aleksander Suuri oli kuumin puheenaihe tällä hetkellä. Hän oli joka naisen unelma. Siitä ei kuitenkaan puhuttu koskaan miesten kuullen. Nabatealaiset olivat kevytmielisiä lörpötteliöiotä, mutta silloin kun tosi oli kyseessä he osasivat toimia.
Nabatelaisten keskuudessa moniavioisuus ei ollut kiellettyä, mutta miestä joka otti useamman vaimon ja kohteli heitä epätasaarvoisesti ei katsottu hyvällä. Sikisi monet pysyivät yksiavioisina. Isä luonnollisesti päätti kenet tytär nai ja mukana oli aina myötäjäiset.

May korjasi valumaisillaan olevaa huiviaan. Alkoi olla jo keksipäivä ja siestan aika. Karavaani pysähtyi paikalle jossa oli lähde ja muutama iso puu antamassa varjoa. Lapset juoksentelivat innoissaan päästessään jaloittelemaan ja kamelit joivat tyytyväisinä. Miehet menivät hakemaan risuja nuotiota varten ja naiset levittivät suuren kankaan puun alle. Kun nuotio oli saatu sytytetty naiset keittivät siinä yrttiteetä.  Miehet ja vanhemmat naise istuivat kun nuoremmat tarjoilivat miehelleen, isälleen ja aviottomille veljilleen teetä. Siesta kesti päivän kuumimman osuuden ja sitten matkaa jatkettiin. 

Matka sela vuorelle kamelein kesti melkein iltaan asti. Miehet jatkoivat matkaa kauppatavaran kanssa Busheiraan markkinoille.
Nuoremmat naiset rakensivat leirin kankaista ja kepeistä vuoren päälle. Viileä ilta teki tuloaan. Kuu oli jo taivaalla. May makasi selällään ja katseli tähdenlentoja. Lapse olivat jo hiljenneet, vain muutamat naiset juttelivat hiljaa keskenään. 
Nuotio oli hiljalleen sammumassa kun May havahtui räsähdykseen. Hän nousi istualleen ja katseli ympärilleen. Kaikki nukkuivat, jokin kuitenkin kertoi Mayalle, ettei kaikki ollut hyvin. Niinpä hän kömpi ylös ja asteli varovaisesti nukkuvien ihmisten yli. May kurkisti jyrkänteeltä alas ja kauhukseen näki miehiä kapuamassa rinnettä ylös. May oli juuri kääntymässä herättääkseen muut, kun joku tarttui häneen takaapäin. Hän kerkesi juuri kiljaista ennen kuin miehen koura peitti hänen suunsa. Samassa koko leiri oli hereillä. Siitä seurasi valtava kaaos. Sotilaat kävivät juuri heränneiden ihmisten kimppuun. Hetken näytti siltä, ettevät sotilaat voisi mitään. Heitä kuitenkin tuli koko ajan lisää, eikä leirissä ollut kuin naisia, lapsia ja vanhuksia. May näki tilanteen epätoivoisuuden. Hän riistäytyi vapaaksi ahdistajansa otteesta. 
Pienenä tyttönä May oli rakastanut kallioilla kiipeilyä ja jo pienestä tytöstä lähtien hän oli käynyt sale vuorella. Siksi vuoren jyskät seinämät olivat hänelle varsin tutut. 
Varoen, mutta reippaasti hän rupesi kipuamaan vuoren seinämää alas. Vain kuun ja tähtien valossa hän etsi kädensiaa. Ylhäältä kuuluva kijunta raastoi hänen korviaan, mutta hän tiesi ettei yksin mahtaisi kreikkalaisille sotilaille mitään. Niinpä hän vain yritti kivuta nopeammin.

Busheraan oli vain muutaman kilometrin matka sela vuorelta. May oli kuitenkin laskeutunut väärälle puolelle vuorta, joka lisäsi matkaa huomattavasti. Lopulta May oli perillä. Vain muutamat olivat hereillä kaupungissa. May ei oikeastaan tuntenut kaupunkia lainkaan, hän kuitenkin tiesi hänen isänä kuingas Obotuksen olevan kunnia vieras ja suuntasi siksi kohti hienointa rakennusta, josta löytyisi varmasi joku joka tietäisi mistä hän löytäisi isänsä. 
Vartiat katsoivat häntä epäillen hänen selittäessä tapahtumaa. Toinen heistä lupautui kuitenkin menemään herättämään Mayn miehen. Hetken päästä Aban tuli hänen luokseen. "Voi kuinka helpottunut olenkaan nähdessäni sinut! Meidän on riennettävä, kereikkan armeija löysi meidät sela vuorelta ja hyökkäsi nähdessään miesten olevan poissa!" Aban oli hetken hiljaa, ennen kuin kykeni toimimaan. "Herätä kuninas Obota ja kerro hänelle, että Sela vuorelle on hyökätty!" 

Kesti useampi tunti, ennen kuin kaikki olivat valmiina. Oli kuitenkin parempi valmistautua kunnolla kreikan armeijaa vastaan kuin lähteä hätiköidysti ja hävitä. Sydäntä kuitenkin raastoi ajatella, miten puolustuskyvyttömät naiset, lapset ja vanhukset kärsivät. "May, jää sinä tänne turvaan." Adan sanoi vaimolleen. "rakas miheni, kreikan armeija tuskin on enään paikalla, joten vaara, että joutuisin taisteluun on vain pieni. Sen siaan haavoittuneet tarvitsevat apuani, sillä teidän on lähdettävä ajamaan kreikan armeijaa takaa." "lienet oikeassa, vaikka minua huolestuttaakin sinun mukaan ottaminen ja näin vaaraan asettaminen." Adan sanoi huokaisten. 

Kamelit mylvivät äreästi joutuessaan heräämään kesken yön. Kreikan aremija oli jo poissa, kuten May oli aavistellut. 
Tuho oli kauhea, jokapuolella oli kivuissaan voihkivia ihmisä. Naiset yrittivät kohentaa revittyjä vaatteitaan ja toiset nyyhkyttivät kuolleiden lapsiensa luona. Vanhukset puristivat murtunuttä kättään tai jalkaansa kivuissaan ja pienet lapset huusivat kurkku suorana. 
Hetken seurasi kaaos, miesten etsiessään läheisiään. Viha syttyi miesten silmiin, heidän nähdessään tämän kärsimyksen. 
"Meidän on kostettava nämä kauheat teot! On lähdettävä heti, kreikan armeija ei osaa odottaa meitä vielä, joten meillä on etuna yllätyshyökkäys." "entä haavoittuneet, heitä on autettava?" Eräs mihistä kysyi. "Kuinka moni on kykenevä auttamaan muita?" May kysyi. Kymmenisen ihmistä nosti kätensä. May kääntyi Adanin puoleen "minä saan kyllä hoidettua tilanteen täällä, menkää te vain." Adan näytti epävarmalta "jos kuitenkin jättäisin jonkun mihistäni hoitamaan tilanteen. Naiset ei ole soveliasta käskeä…." "Teidän voittonne voi olla kiinni yhdestä mihestä, sinun on otettava jokainen mukaan. Sitäpaitsi, minä en ole kukatahansa nainen, minä olen itse kungas Obotaksen tytär ja kykenen kyllä käskemään muita naisia ja lapsia." Adan näytti yhä huolestuneelta, Obotas kuitenkin sanoi "May on ikäväkyllä oikeassa. Vaikka minua huolestutaakin jättää naiset jälleen yksin, voi voittomme olla kiinni yhdestä mihestä. Siksi toivon jumala Manwatin auttavan Mayaa tehtävässään, kuten hän aijemmin varoitti häntä hyökkäyksestä." 

Miehet lähtivät ja May tarttui toimeen. " te kolme, menkää keräämään polttopuita ja te kaksi, etsikää kangasta jolla voi sitoa haavat. Ne joilla on luita rikki menkööt tuohon jonoon ja ne joilla on haavoja menkööt tuohon jonoon. Te kaksi, etsikää mitä tahansa lastaki kelpaavaa ja sinä, auta niitä jotka eivät kykene kävelemään. Te kakasi, menkää etsimään parantavia kasveja." Ihmiset tottelivat ja pian saatiin järjestystä. Kun haavoittuneet oltiin saatu hoidettu, kannettiin kaikki kuolleet samaan paikkaan. Heidät haudattaisiin myöhemmin. 

Aamulla mihet palasivat taistelusta. He olivat onnistuneet yllättämään hyökkääjät ja tuhonnut sen lähes kokonaan. "Tästä saamme kiittää tytärtäni Mayaa, joka tuli meille hyökkäyksestä kertomaan. Olkoon hän sinuattu ja toivokaamme, että Manawat myöhemminkin kertoo hänelle tulevaisuudestä." May hymyili vaatimattomasti. Todellisuudessa hän oli kuitenkin valtavn ylpeä itsestään. 







Läheet:
Jordaniassa näkemäni ja kuulemani
Petran inffokyltit
nettisivuja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jordania#Historia 2.12.2012
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nabatealaiset 2.12.2012
http://www.livius.org/ap-ark/arabia/arabia_nabataeans.html 2.12.2012
http://www.sacred-destinations.com/jordan/petra-nabateans 2.12.2012
http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/History/nabkings.html 2.12.2012
http://nabataea.net/nab6.html 2.12.2012
http://fi.wikipedia.org/wiki/Edom 2.12.2012
http://www.google.com/imgres? imgurl=http://www.spiritandtruth.org/teaching/Book_of_Revelation/commentary/htm/images/www.lib.utexas.edu/bozrah.jpg&imgrefurl=http://www.spiritandtruth.org/teaching/Book_of_Revelation/commentary/htm/03120601.htm&h=353&w=329&sz=21&tbnid=-  TWoXO6sx5d5UM:&tbnh=90&tbnw=84&prev=/search%3Fq%3Dpetra%2Bbozrah%26tbm%3Disch%26tbo%3Du&zoom=1&q=petra+bozrah&usg=__uzmPXinJD3n4lPKOVC68YJoY4D4=&docid=J8VbZXnKUzlXUM&hl=fi&sa=X&ei=ILCfUOGVOIf04QTS2YGQBA&ved=0CEwQ9QEwBw&dur=553 2.12.2012
http://www.google.com/imgres? q=jordania&um=1&hl=fi&client=safari&sa=N&rls=en&biw=1346&bih=636&tbm=isch&tbnid=6SLYGYzu9M5IGM:&imgrefurl=http://go.hrw.com/atlas/span_htm/jordan.htm&docid=qL5Z7L9ec1g8VM&imgurl=http://go.hrw.com/atlas/span_map/jordan.gif&w=624&h=400&ei=vbCfUMqbG_PE4gTv5IHACg&zoom=1&iact=hc&vpx=126&vpy=99&dur=561&hovh=180&hovw=281&tx=90&ty=100&sig=108042510776654557470&page=1&tbnh=136&tbnw=212&start=0&ndsp=19&ved=1t:429,r:6,s:0,i:100 2.12.2012
http://www.fjhp.info/kotisivu.htm 2.12.2012
http://www2.hs.fi/kronot/aaron/af.html 2.12.2012
http://www.el-shella.com/kids/FemaleArabicNames.htm 2.12.2012

http://www.sudairy.com/arabic/masc.html 2.12.2012

2.12.2012
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Yh. Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?

Pinja

Yh. Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?


Esseessä käsittelen aihetta piäisikö Suomen liittyä Natoon. Käsittelen aihetta sen kannalta mikä olisi Suomelle hyödyllisintä sekä siltä kannalta minkä koen eettisesti oikeaksi. Mielestäni Suomen ei pitäisi liittyä Natoon. Esseessäni kerron peruspiirtein mikä Nato on, mikä on Naton nykyinen suhde Suomeen, mitä Natoon liittyminen saattaisi muuanmuassa merkitä Suomelle. Sen lisäksi olen veilä ottanut esimerkiksi yhden Naton kriisinhallinta projktista Afganistanissa. Itse olin yllättynyt siitä, kuinka paljon helpommin Natosa löytyi Nato myönteistä tietoa kuin Nato kriittistä. 

Nato on siis sotila/puolustusliitto. Hyökkäys yhtä Naton jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäyksenä kaikkia Naton jäsenmaita kohtaan. Tälläisesä tilanteessa muiden Naton jäsenten velvollisuus on ryhtyä toimiin jotka näkevät tapeellisiksi, jotta hyökäyksen kohteeksi joutunut maa pystyy säilyttämään turvallisuutensa ja vapautensa.
Naton tavotteita ovat kansainvälinen rauha, Euroopan vakauden turvaaminen, kriisinhallinta ja demokratian edistäminen.
Jokainen jäsenmaa on Natossa samanarvoinen koostaan, taloudellistesta tai poliittisesta vallastaan riippumatta. Päätöksenteossa käytetään konsersusperjaatetta, eli päätöksenteko edellyttää ettei yksikään maa vastusta päätöstä. 
Esimerkiksi Yhdysvalloilla ei siis ole perjaatteellisesti enempää valtaa Natossa kuin muillakaan jäsenmailla. Käytännössä kuitenkin Nato on täysin riippuvainen Yhdyvaltojen sotavoimista. Halutessaan Yhdysvalta voi tehdä sotavoimillaan mitä tahtoo. Naton korkein päätöksentekoelin on Pohjois Atlantin nevosto, joka koostuu kaikkien jäsenmaiden suurlähttiläistä, ministereistä ja valtioin päämiehistä.
Naton pää projekteja on Yhdysvaltojen aloittama terrorismin vastainen sota. Mielestäni Yhdysvallat ovat tehneet terroristi-sanasta yleispätevän sanan oikeuttamaan kaiken toiminna josta eivät pidä. 
Natolla on joukkoja kriisinhallinta tehtävissä mm. Kosovassa, Balkanialla, Lähi-Idässä ja Afganistanissa. Lisäksi Natolla on Nato-Venäjä yhteistyötä.

Yksi syy miksi mietitään Suomen liittymistä Natoon, on että jos Venjä hyökkäsi Suomeen, muilla mailla saattaisi kestää hetki ennen kuin ne rientävät apuun. Naton jäsenmaana apu saapuisi nopeammin. En kuitenkaan pidä Venäjän hyökkäämistä Suomeen kovinkaan todennäköisenä. Naton liittymien saattaisi päinvastoin huonontaa Suomen väljeä Venäjään. Lisäksi Suomi on jo saavuttanut Ruotsin rinnalla asemansa, yhtenä Naton tärkeimmistä kumppaneista.

Tällähetkellä Suomella on rauhankumppanuus sopimus Naton kanssa. Suomen joukot ovat yhteensopivat naton joukkojen kanssa ja halutessaan Suomi voi  osallistua joihinkin kriisinhallinta tehtäviin. Siitä osallistuuko Suomi vai ei päättää Suomen tasavallan presidentti yhdessä valtionevoston kanssa. Suomella ei ole kuitenkaan tasa-arvoinen Natonjäsenmaiden kanssa päätöksiä tehdessä. 

Jos Suomi liittyisi Natoon, Suomi pääsisi päättämään Naton asioista. Suomen avunotta kyky paranisi ja Suomi saisi lisää kokemusta kriisinhallinnasta ja rauhanturvaustehtävistä. Suomi ei kuitenkaan tälläkään hetkellä osallistu kaikkiin tehtäviin mihin olisi mahdollista osallstua rauhankumppanuus sopimuksen avulla. Lisäksi Naton vaatimien joukkojen ylläpitämisestä ja operaatioihin osallistumisesta tulisi kuluja Suomelle. 
Suomi on perinteisesti pyrkinyt pitämään ulkopolittiikkansa puolueettomana. Tämä on mahdollistanut muuanmuassa Suomen aseman luotettavan ja puolueettoman rauhanneovotteliana. Suomen Nato jäsenyys saattaisi  ärsyttää Venäjää. 
Natolla ei ole aktiivista suunnitelmaa pohjoismaiden kriisitilanteelle. Tilanteessa jossa syntyisi konflikti Venäjän kanssa, Suomi saattaisi hyvin todennäköisesti Naton jäsenenä joutua suostumaan sotajoukkojoen tukikohdaksi hyvän siaintinsa ja pienen väestönsä vuoksi. Naton jäsenenä Suomi joutuisi myös osallistumaan paljon tehtäviin, jotka ovat kaukana Suomesta, eivätkä välttämättä millään lailla liity Suomeen.

Euraapalla ja Natolla on paljon yhteistyötä. Usein YK:ssa ja Natossa käsitellään samoja asioita. Naton sotilaallinen voima nojaa pitkälti Yhdysvaltojen sotilasvoimiin. Monen Naton eurooppalaisen jäsenmaan puolustus on osittain sen varassa, että Yhdysvallat ovat mukana Natossa. Suomen liittyessä Natoon saattaisimme siirtyä todennäköisesti palkka-armeijaan. Minä pidän yleistä asevelvoolisuutta hyvänä asian. Uskon sen vähentävän nuorten syrjäytymistä. Armeja opetta nuorille tapoja, kuria, siisteyttä, erätaitoja ja antaa urheilua. Siviilipalvelus taas on loistava tilaisuus saada työkokemusta. Olen myös kuullut kehuttavan paljon siviilipalveluskoulutusta. 

Naton kriisinhallinnan toimivuus voidaan myös kyseenalistaa. Otan esimerkiksi Afganistanin. 
Afganistanissa on ollut koflikteja kautta aikojen. Tällä hetkellä Afganistanissa on lukuisia ihmisoikeus ongelmia. Afganistanissa on vahva ääri-islamistilainen väestö. Naisten oikeudet ovat hyvin kyseenalaiset. Lisäksi huumekauppa kukoistaa.
Tämän hetken vastakkainasettelut ovat muuanmuassa Talebaanit, Nato, YK ja Afganistanin hallitus. 
Nato on mukana ISAF:ssä. ISAF tukee afganistanin viranomaisa turvallisen ja vakaan yhteiskunna luomisessa, auttaa jälleenrakentamisessa ja teke työtä huumekauppaa vastaan. Lisäksi Nato on mukana PRT:n toiminnassa. PRT auttaa Afganistanin hallitusta laajentamaan vaikutusvaltaansa. Sen lisäksi PRT auttaa myös jälleenrakennuksessa ja tekee työtä huumekauppaa vastaan. 

Naton rauhanturvaajien uhreiksi on jäänyt useita Afganistalisia siviilejä. Edes Afganistanin hallitus ei vaikuta haluavan Naton tukea. Kapinalliset kokevat taistelevansa ulkopuolista uhkaa vastaan, ja sen tuomaa nukkehallitusta. Ehkä Nato tunkee nenänsä liian kärkkäästi muiden asioihin. Kenties Afganistan saisi selvitetty itse ongelmansa, jos se jätettäisiin rauhaan.
Myöskään edistystä Afganistanissa ei ole tapahtunut. Väkivalta ja köyhyys kukoistaa yhä. Naisten asema ei ole parantunut ja huumekauppa rehottaa. Voisi siis sanoa ettei Nato ole onnistunut missään määrin tehävässään. Lisäksi Naton sisällä on jäsenmaiden välillä paljone eripuraa siitä miten Afganistanissa pitäisi toimia.

Afganistaniin hyökättiin Yhdysvaltojen tahdosta, terrorismin vastaisen sodan nimissä. Yhdysvallat tekivät törkeitä ihmisoikeus rikkomuksia hyökkäyksensä aikana. Sotavankeja ei kohdeltu ihmisoikeksien mukaisesti. Heitä tapettiin armotta, pidettiin vankiloissa ja kidutettiin. Tästä Yhdysvaltoja onkin kritisoitu rankasti. Yhdysvalloilla on kuintenkin suurin osa sotajoukoista joten oikein mitään ei ollut tehtävissä. Yhdysvallat pitivät tekojaan oikeuteutena terrorsmin vastaisessa sodassa. 
Yhdysvaloilla on myös epäilty olevan geopoliittisia syitä hyökätä Afganistaniin. Afganistan siaitsee lähellä keski Aasian öljyn kuljetusreittejä. Lisäksi Afganistanilla on arvoa joukkojen sioitus paikkana, koska se siaitsee Kiinan naapurissa. On toki myös totta, että Nato tukee Afganistanin hallitusta, ja että nykyinen hallitus on jokseenkin riippuvainen Naton tuoesta. Niin sanottu nukkehallitus väite voikin siis hyvin pitää paikkaansa.

Afganistan ei ole suinkaan ainut maa jossa Yhdysvallat ovat aloittaneet sodan. Tuntuu että sotia on aloitettu enmmän Naton ja demokratian nimissä kuin mitä niintä on saatu loppumaan. Voisin siis kyseenalaistaa Naton kyvyt kriisinhallinnassa ja rauhanturvaustehtävissä, mikä nykyään on yksi Naton tärkeimmistä tehtävistä. 

Lisäksi nykyisen arvion mukaan Yhdysvaltalaisia sotilaita kuolee enemmän oman käden kautta kuin sotilaallisissa tehtävissä. Palattuaan rauhanturvaamistehtävistä voi olla vaikea sopeutua taas normaalin elämään. Lisäksi sotilailla saattaa olla hyvinkin tarumatisoivia kokemuksia. Tahdommeko saman kohtalon suomalaisille rauhanturvaajille. Yhdysvaltojen sotilaat ovat monesti ihmisiä jotka ovat hakeutuneet armeijaan, koska heillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Yhdysvalloissa on slummeja ja ihmisoikeus rikkomuksia. Miksi luottaisimme, että maa joka ei osa hoitaa omiakaan asoistaan, osaisi viedä jonnekkin muualle tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Lisäksi alunperin Nato perustettiin Nevostoliittoa ja kommunismia vastaan. Yhä edelleen huhutaan, että Natolla on vahva vastainen kanta kommunismia vastaan. Vaikken ole kommunsmin kannattaja, en myöskään kannataa Yhdysvaltojen tyyppistä vaapaata markkinaa yms. Ovatko arvota jota Nato yrittää viedä muihin maihin hyvä, vai tuhoaako Nato maiden alkuperäistä kulttuuria. 

Nato voisi antaa Suomelle turvaa, mutta toisaalta se saattaisi toimia päinvastoin Venäjän ärsyttäjän. Suomi saisi lisää kokemusta rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtävissä, mutta menettäisi asemansa puolueettomana rauhannevottelujana. LIsäksi Suomi saa kokemusta rauhanturvaajana ja kriisinhallinassa rauhankumppanuussopimuksenkin kautta. Suomelle tulisi lisää kuluja Nato joukkojen ylläpitämisestä, vaikkakin  Suomi voisi toimia samoin kuin moni eurooppalainen Naton jäsenmaa ja turvautua maan puolustuksessa Natoon, eli Yhdysvaltojen sotilallisiin voimiin. Tällöin Suomi menettäisi itsenäisen tomeentulonsa ulkopoliitikan suhteen, puhumattakaan siitä, että Yhdysvaltalsiten sotilasvoimiin näyttäisi liittyvän paljon ihmisoikeusrikkomuksia. Minusta haittapuolet olisivat suuremmat, jos Suomi liittyisi Natoon. Nään Suomella enemmän tulevaisuutta puolueettomana rauhannevotteliana kuin Naton jäsenenä. 

lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Nato-keskustelu 19.4.2013
http://www.finlandnato.org/public/Default.aspx?culture=fi-FI&contentlan=1 19.4.2013
http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=32295&contentlan=1&culture=fi-FI 19.4.2013
http://www.eva.fi/wp-content/uploads/files/336_Nato.pdf 19.4.2013
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Puolustuksen+tärkeimmät+osat+on+turvattava/a1305553431002 19.4.2013
http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/viestinta/maanpuolustustiedotuksen_suunnittelukunta_mts/mielipidetutkimukset/tiedotteita_ja_katsauksia_2_2001.496.news 19.4.2013
http://www.defmin.fi/files/1774/MTS_mielipidetutkimus_11.3.2011_kuvat_pdf.pdf 19.4.2013
http://natonalla.blogspot.fi 19.4.2013
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=568479&page=4 19.4.2013
http://ylioppilaslehti.fi/2009/02/ylioppilaslehti-kysyy-pitaisiko-suomen-liittya-natoon/ 19.4.2013
http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/puolustuspolitiikka 19.4.2013
http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/puolustuspolitiikka 19.4.2013
http://www.finlandnato.org/public/download.aspx?ID=31740&GUID=%7BD1463B16-02C8-41DD-9F8B-520B67F0501E%7D 19.4.2013
http://formin.finland.fi/Public/download.aspx?ID=28551&GUID=%7B99A9E157-B6F6-45E6-BCE0-5DEBD1DE8691%7D 19.4.2013
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?id=23677&guid=%7B7D783336-24CF-4373-9DEC-06D502A26CBE%7D 19.4.2013
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=14840&GUID=%7B6D545754-3500-4BE4-B069-91FD3E840BAA%7D 19.4.2013
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74352/E4017_Nenonen%20MJ_EUK62.pdf?sequence=1 19.4.2013
http://www.hs.fi/ulkomaat/Naton+ilmaisku+tappoi+10+lasta+Afganistanissa/a1365306251357 19.4.2013
http://www.hs.fi/ulkomaat/Kaksi+afgaanipoikaa+kuoli+Nato-joukkojen+avattua+erehdyksessä+tulen/a1362194992546 19.4.2013
http://www.hs.fi/ulkomaat/Afganistanin+presidentti+vaatii+USAn+erikoisjoukkoja+vetäytymään/a1361674969758 19.4.2013
http://www.hs.fi/ulkomaat/Naton+isku+surmasi+kymmenen+siviiliä+Afganistanissa/a1360722467351 19.4.2013
http://www.patriootti.com/keta-nato-jasenyys-hyodyttaisi/ 19.4.2013
http://www.tiedonantaja.fi/2011-9-12/suomen-ulkopolitiikan-suuri-linja-on-yha-puolueettomuus 19.4.2013
http://www.youtube.com/watch_popup?v=qb0QdBxbo5c&vq=medium 19.4.2013
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/56786-hatkahdyttava-paljastus-yhdysvaltain-armeijasta 19.4.2013
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/paivan-kuva-nain-yhdysvaltain-sotilaat-surmasivat-siviileja-irakissa-sota-kuin-peli 19.4.2013
http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=70144 19.4.2013
http://www.youtube.com/watch?v=mmG2bH3YQVc&feature=channel_page 19.4.2013


19.4.2013
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Kansalaisyhteiskunta

Kansalaisyhteiskunta


Usein kansalisyhteikunta käsitetään yhtenä osana yhteiskuntaa, joka voidaan jakaa kolmeen sektoriin. Kansalaisyhteiskunta käsittää kansalaisaktiivisuuden kuten esimerkiksi kansalaisjärjestöt. Kansalaisjärjestöjä voivat olla esimerkiksi naapuruusseurat, urheiluseurat, virkistysyhdistykset, yhdyskuntienpaikallisyhdistykset, avustusjärjestöt, kirkot, ammatilliset järjestöt ja erillaiset hyvinvointiorganisaatioit. Usein määritelmänä toimii ettei järjestön tavotteena saa olla tehdä rahallista voittoa itselleen. Tämän määritelmän mukaan esimerkiksi kirkot eivät siis olisi kansalaisjärjestöjä, sillä kirkot keräävät osalistujiltaan jäsenmaksua.  
Suomessa moni sanoo olevansa valmis toimimaan jossain kansalaisjärjestössä, mutta ei tiedä minne menisi. Tästä voimme päätellä, ettei kansalaisjäjestöt tavoita ihmisiä kovinkaan hyvin. Jotkut kansalaisjärjestöt tekevät yhteistyötä virallisempien tahojen kanssa. Silti monista suomalaisista tuntuu, etteivät he pysty vaikuttamaan politiikkaan. Tämä puolestaan kertoo kansalisyhteiskunnan ja valtion tulehtuneista väleistä. Siksi jotkut päätyvätkin kansalisjärjestöön liittymisen sijasta kansalaistottelemattomuuteen. 
Kansalaistottelemattomuus tarkoittaa tekoa, joka tehdään tietäen sen olevan lain vastaista. Usein tekoa pidetään rangastuksen arvoisena eli tekoa ei tehdä pelkästään sen varjolla, ettei siitä jäädä kiinni vaan myös sen riskin ottaen, että joutuu kärsimään rangastuksen. 
Nuorten keskuudessa on suosioissa mm. dyykkaus, talonvaltaus, tienvaltaus, grafiitit ja kaupunkipuutarhat.
Suomessa dyykkaus on laitona, kenties koska se nähdään varastamisena. Samoin talonvaltaus on Suomessa laitonta. Talonvaltausta on käytetty esimerkiksi kannanottona nuorten huonoihin mahdollisuuksiin saada asuntoa. Usein vallattuja taloja käytetään jonkinlaisena sosiaallisena keskuksena, kuten kulttuuritalona. Joskus vallattuja taloja saatetaan käyttää myös asumiskäyttöön. Tien valtauksellakin pyritään usein ottamaan kantaa johonkin. Esimerkiksi, kun eduskunta oli antanut luvan kahteen uuteen ydinvoimalaan, ryhmä aktivisteja valtasi Olkiluotoon, ydinvoimalan rakennustyömaalle vievän tien, jolloin työntekijät eivät päässeet työmaalle. Tässä tapauksessa tienvaltaajat päätyivät putkaan. 
Kaupunkipuutarhat ovat ehkä enemmänkin kapinaa nykyistä ruuantuotantojärjestelmää vastaan kuin valtioita. Kaupunkipuutarhat ovat Suomessa sen verran uusi juttu, ettei niille varsinaisesti ole omia sääntöjä. Viranomaiset eivät puutu asiaan, jos kukaan ei valita. Itse olin viime kesänä mukana kaupunkipuutarhaprojektissa. Valtasimme Toopelundin puistosta pläntin, johon pistimme viljelysmaan pystyyn. Minusta puutarha toimi varsin hyvin. Jokut kutenkin valttivat siitä, että viljelimme yhteisellä maalla, johon meilllä ei ollut oikeutta. Minusta se oli varsin tuhraa nipottamista. Alue jonka olimme ottaneet käyttöömme oli ollut tiheää nokkos-, vuohen- ja koiranputki pusikkoa, jota kukaan ei näyttänyt kaipaavan. Kaupungin oli kuitenkin reagoitava  valituksiin. Saimme kuitenkin pitää puutrhaamme pystyssä kesän loppuun. Katsotaan miten tänä kesänä käy!

Noin 55% nuorista tekee jonkinlaista vapaaehtoistyötä. Minusta osaltaan valtion ja kansalaisyhteiskunnan tulehtuneista väleistä kertoo se, miten valtioi suhtautuu "syrjäytyneisiin nuoriin". Toki on paljon nuoria jotka todella ovat syrjäytyneitä, mutta moni nuorista tekee jonkinlaista vapaaehtoistyötä opiskelun tai palkallisen työn sijaan. Minusta Suomessa voitaisiin keskittyä enemmän ihmisten kannustamiseen vapaaehtoistyöhön. Minusta esimerkiksi asevelvollisuus on hyvä tapa saada nuoret tekemään vapaaehtoistyötä valtiolle, joskaan se ole vapaaehtoistyötä, koska nuoret eivät varsinaisesti ole vapaaehtoisia. Tällälailla saataisiin minusta kuitenkin luontevasti vapaaehtoistyö tavalliseksi osaksi nuoren elämää. Minusta asevelvollisuus vois olla pakollinen myös naisille. Myös eläkkeelle jääneitä voisi kannustaa osallistumaan enmmän vapaehtoistyöhön. 
Toisaalta kansalisyteiskunnalle pitäisi antaa enmmän vaikutusmahdollisuuksia. Suomessa politiikka tehdään aivan liiän kaukana ihmisistä. Nyt tuntuu, että oman tahtonsa läpi saaminen on kauheaa kädenvääntöä viranomiasten kanssa. 

Aktiiviselle kansalaiselle riittää kyllä mahdollisuuksia vaikuttaa. Voi kirjoittaa blogia, piirtää poliittisia sarjakuvia, ottaa kantaa kesukustelupalstoilla, osallistua mielenosoituksiin ja niin edelleen. Vain mielikuvitus on rajana! 
Itse piirrän kantaaottavia sarjakuvia, osallistun joidenkin kansalaisjärjestöjen, kuten Luontoliiton Greenpeacen ja Amnesty Internationalin toimintaan, osallistun mielenosoituksiin, osallistuin Pekka Haaviston vaalikamppaniaan, käytin hyvkäseni tilaisuuden puhua Sauli Niinistön kanssa, otan kantaa olemalla kasvisyöjä ja boikotoimalla mielstäni epäeettisiä tuotteita, keskustelen ihmisten kanssa yhteikunnallisista ja poliittisista asioista ja niin edelleen. Suunnitelmissa minulla on tutustua paremmin talonvaltaukseen ja ryhtyä dyykkaamaan viimeistään, kun muutan pois kotoa. Lisäksi tahdon tehdä hauskoja tempauksia, kuten jakaa mietelappuja satunnaisille vastaantulijoille, piirtää valtavalle kankaalle jonkin kantaaottavan lauseen ja laittaa julkiselle paikalle esille. Odotan innolla kesää, sillä kesällä on paljon enemmän aikaa tehdä asioita!

Toisaalta tuntuu, ettei monellakaan ole intoa yrittää muuttaa asioita. Kun asiat käyvät liian vaikeiksi, valitetaan, ettei demokratia toimi, mutta asialle ei todella yritetä tehdä mitään. Minusta tuntuu, ettei useimpia kiinnosta lainkaan ja ne, joita kiinnostaa, turhautuvat ja pikemminkin masentuvat ja menettävät uskonsa ihmisiin, vakutusmahdollisuuksiinsa ja mahdollisuuteen, että maailma olisi pelastettavissa tai että poliittisesta järjestelmästä saataisiin toimiva. Tämä on minusta varsin harmillista, sillä uskonsa menettäneenä ei oikein saa aikaankaan mitään. On ihmisiä, joilla on valtaa todella vaikuttaa asioihin, ja me taas voimme vaikuttaa noihin ihmisiin!  Tällä hetkellä valta tuntuu ennen kaikkea olevan isoilla yrityksillä.

Yhteiskunnan jakaminen kolmeen sektoriin oli alunperin Hegeliltä peräisin. Ensimmäinen sektrori käsittää perheen, toinen kansalaisyteiskunnan ja kolmas valtion. Toisin kuin monet, Hegel laski myös talouden osaksi kansalaisyhteikuntaa. Hegel oli omaksunut joitan ajatuksiaan Adam Shmithin. Hegelin ajatusmalli oli kuitenkin päinvastainen kuin Adam Shmitillä. Shmith ajatteli ettei valtio saa rajoittaa kansalisyhteikunnan tai talouden toiminaa, Hegel taas ajtteli vation olevan ylimpänä. Hegeliläisessä käsityksessä nähdään kansalaisyhteiskunta ihmisten mahdollisuutena tavoitella omaa etuaan. Valtio on kuitenkin alue, jossa vapaus on mahdollista. Kansalaisyhteiskunta ja talous sen osana ovat Hegelin mukaan valtiolle alisteisia. 

Vapaa markkinatalous ja kapitalismi ovat tällä hetkellä golobaalisti aika yleisiä. Minusta vapaa markkinatalous ja kapitalismi eivät kuitenkaan ole toimivia. Valta on jakautunut niille tahoille, joilla on paljon pääomaa eli isoille yrityksille. Silloin nämä yritykset ovat niitä, jotka kontrolloivat maailman menoa, jolloin valta on edelleen kaukana kansalaisista, eikä suinkaan enemmistöllä. Mielestäni nykyistä järjestelmää pitäisi muuttaa. Nyt oman edun ajminen on liian helppoa ja siksi monet siihen syylistyvätkin. Toisaalta vrikavallallakin on paljon valtaa jo nyt. Jos valtiolle annetaan lisää valtaa saattaisi riski poliisivaltioista kasvaa. Siksi ehdotan, että valtaa siiretään enemmän tavallisille ihmisille. Enemmän valtaa kansalle saataisiin esimerkiksi yhdistämällä enmmän suoraa demokratiaa nykyiseen järjestelmään.
Lisäksi kansalaisjärjestöille pitäisi antaa enemmän valtaa. Ennen kaikkea yhteskunnan pitäisi painostaa ihmisiä ottamaan kantaa ja lapsia pitäisi jo nuoresta asti kasvattaa itsenäiseen ajatteluun. Valtaa jakaessa kukaan ei voi käyttää valtaa vain oman etunsa ajamiseksi. Toisaalta ihminen on myös moraalinen otus, jos ihmiselle annetaan mahdollisuus siihen. Toimisiko kansalisyhteiskunta ilman valtaa?

Valtiolla on väkivallanmonopoli. Toisin sanoen valtiolla on oikeus käyttää väkivaltaa kansalaisiaan kohtaan. Esimerkiksi veroja meidät pakotetaan maksamaan väkivallan uhalla. Jos et maksa veroja, omaisuutesi viedään, jos pistät vastaan sinut voidaan pistää vankilaan. Veronmaksajat eivät voi kieltäytyä maksamasta veroa, vaikka systeemi ei heidän mielestään toimisi. Vapaassa markkinataloudessa kilpailu aiheuttaa sen, että yritysten on pyrittävä koko ajan parempaan tulokseen pärjätäkseen. Valtion ei tarvitse korjata virheitään, vaikkei tomisikaan hyvin. Toki kansanedustajat joutuvat luopumaan paikastaan, jos eivät miellytä kansalaisia, mutta virkamiehet pysyvät silloinkin samoina. Toisaalta kansan miellyttäminenkään ei aina ole viisainta yhteisen hyvän kannalta. Usein poliitikot taktikoivat, mitä mieltä olsivat, jotta saisivat mahdollisimman paljon kannatusta, riippumatta siitä, onko asia, jota poliitikko ajaa, eettisesti oikein.
Onko valtioin tuoma kontrolli hyvästä vai pahasta? Kuten aiemmin jo totesimme, ihmiset pyrkivät usein ajamaan omaa eutuaan. Tämä on asi, jota valtio pystyy kenties jossain määrin tasoittamaan. Valtio voi myös kontroilloida taloutta niin, ettei suurille yrityksille tule liikaa valtaa ja että pelisäännöt ovat yhteiset. Toisaalta totesimme myös, että valtio jossain määrin lannistaa ihmisten uskoa mahdollisuuksiinsa vaikuttaa. Jos ihmisillä olisi enemmän valtaa, hoitaisivatko he asiansa paremmin?

Toisaalta valtio antaa meille myös turvaa. Valtoi toimii väkivallanmonopolin avulla, mutta se myös suojelee meitä väkivallalta. Minusta kuitenkin usein tuntu, että Suomessa ihmiset eivät halua puuttua muiden asioihin. Ongelmat jätetään mielummin viranomiasten hoidettavaksi. Suomessa humalainen saa maata katuojassa rauhassa, ilman että ohikulkiat puuttuvat asiaan. Onko luottamus siihen, että virkavalta hoitaa asiat, liian suuri ja saanut meistä välinpitämättömiä toisiamme kohtaan? Jos emme tietäisi, että on ihmisiä jotka hoitavat nämä asiat, puuttuisimmeko me katutappeluihin? Vaikka virkavalta hoitaa asioita, ei se minusta oikeuta välinpitämättömyyteen. 
Nukuin itse tuossa viimeyönä ulkona leikkipuistossa kaverini kanssa. Aamulla ihmisiä kulki paljon ohi, mutta suurin osa ei edes katsonut meitä. Tässä tapauksessa olimme vapaaehtoisesti kadulla nukkumassa, mutta luulisi siitä huolimatta herättävän jonkinlaista huolta nähdä kaksi nuorta ulkona nukkumassa! Suomalaisia ei kiinnosta, se ei ole heidän asiansa. Jossain muualla joku olisi saattanut tulla kysymään oliko meillä kaikki hyvin, tai tahtoisimmeko tulla sisään juomaan kuppilliset teetä tai jotain muuta vastaavaa. Minusta se olisi ollut inhimmillinen ja mukava teko. Ihmisillä tunuu kuitenkin olevan käsitys, ettei ole heidän asiansa puuttua muiden asioihin. Jos ne ihmiset,  joiden tehtävä on puuttua näihin asoihin, puuttuisivat, kenties silloin kaikki pitäisivät velvollisuutenaan puuttua. Minusta se olisi toimivampaa. Toisaalta emme voi olettaa, että jokaisella on aikaa ruveta selvittämään muiden sotkuja, joten on ihan hyvä, että on ihmisiä jotka tekevät sitä työkseen. Siitä huomatta ihmisiä voisi kannustaa inhimmillisyyteen, ja asennetta pitäisi muuttaa enemmän siihen suuntaan, että se, mitä yhteskunnassamme eläville ihmisille tapahtuu on jokaisen asia.

Kenties yhteikunta voisi toimia ilman valtioita, pelkkien kansalaisjärejstöjen varassa. Toisaalta minusta on kuitenkin hyvä, että on taho, joka pitää kaiken kasassa, näkee suuremman kuvan ja kykenee kontrollimaan sitä. Uskon että ihmisillä olis kuitenkin enemmän resursseja uhrattavan vapaaehtoistyöhön. Ihmiset tarvitsisivat vain kannustusta siihen ja tunteen, että heidän työtään arvostetaan. Loppujen lopuksi kaikki kuitenkin hakevat hyväksyntää ja toivovat kaikille hyvää. Ikävä kyllä tuntuu, että jokainen uskoo enemmän omaan kykyynsä hoitaa asioita kuin muiden. Silloin yhteistyö ei toimi ja sitä nimenomaan yhteiskunta tarvitsee, yhteistyötä. Yhteikunnassa jokainen on riippuvainen jokaisesta. Siksi mielestäni on jokaisen velvollisuus huolehtia toisista ja tehdä työtä yhteikunnan toimivuuden hyväksi. Monessa maassa olisi parennettavaa asetnteissa. Tarvitaan lisää uskoa muihin, lisää uskoa ihmisiin!

Lähteet:
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/kansalaisyhteiskunta 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/kansalaisyhteiskunta 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/adam-smith-2013-markkinoiden-sivistava-vaikutus/ 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/adam-ferguson-2013-kansalaisyhteiskunnan-moraaliset-perustukset/ 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/kansalaisaktivismi 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/kansalaistottelemattomuus 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/robert-d-putnam-2013-sosiaalisen-paaoman-puolestapuhuja/ 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/luottamus 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/talonvaltaus 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/yhteiskunnallinen-liike 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/esittely/esa-konttinen-ja-pertti-lappalainen-ajankohtainen-kansalaisyhteiskunta 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/aktiivinen_kansalaisuus/boikoteista_porkkanamafiaan 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/aktiivinen_kansalaisuus/talonvaltaus_kansalaistoimintana 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/vapaaehtoistoiminta/vapaaehtoistoiminta_osana_kansalaisyhteiskuntaa_-_ihanteita_vai_todellisuutta 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/vapaaehtoistoiminta/vapaaehtoistyo_auttamisena_ja_oppimisena 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/vapaaehtoistoiminta/vapaaehtoistyo_auttamisena_ja_oppimisena 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/vapaaehtoistoiminta/nuoret_ja_vapaaehtoistoiminta_-_mahdoton_yhtalo 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/yhteiskunta/kansalaisjarjeston_yhteiskuntavastuu 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/yhteiskunta/kunta_ja_kolmas_sektori 25.4.2013
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/talonvaltaus.pdf 25.4.2013
https://www.kansalaisaloite.fi/fi 25.4.2013
http://filosofia.fi/node/5305 25.4.2013
http://www.vapaaehtoiseksiseniorina.fi/tutkimusta/kasitteet/ 25.4.2013
http://www.porkkanamafia.fi 25.4.2013
http://www.maailmantalous.net/fi/artikkeli/kuinka-kapitalismi-tappaa-demokratian 25.4.2013
http://olliherrala.blogit.kauppalehti.fi/blog/17082 25.4.2013
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/porvarillinen-yhteiskunta-hegel-ja-marx 25.4.2013
http://eroavaltiosta.fi 25.4.2013
http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/jarjestohakemisto/kehitystyo_ystavyysseurat_etniset_jarjestot 25.4.2013
http://www.taloussanomat.fi/uutinen/2010/03/02/onko-roskisdyykkaus-rikos/20103054/243 25.4.2013

https://www.facebook.com/Juttuja 25.4.2013
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Tuomarin nuija

Tuomarin nuija

Vuosi 1721, Spanish Town, Jamaika. Nuija kolahti merkiksi istunnona alkamisesta. Naiset seisoivat vieretysten oikeussalissa. Miesten oikeudenkäynti oltiin jo käyty. Kuten oletettua, heidät oli tuomittiin kuolemaan. Mary Readia ja Anne Bonnya haluttiin kuitenkin kuulustella erikseen.
Ensimmäinen todistaja alkoi puhua “Nuo kaksi naista... pitivät miesten takkeja,pitkiä housuja ja liinaa päässään... ja kummallakin oli veitsi ja pistooli kädessään, ja kirosivat ja sättivät miehiä...” “petturi” Mary sanoi matalalla äänellään. “montahan kertaa olen pelastanut tuonkin kapisen koiran hengen!” Mary jatkoi vihaisesti. “Miehet, ei heihin voi luottaa. Puheet ovat suuret mutta sitten kun pitäisi tastelle luikkivat karkuun!” Bonny vastasi.
Seuraava todistaja alkoi puhua “luulin taistelevani miehen kanssa, kun huomasin vastustajani olevan nainen! Jätin hänet armosta henkiin.” Mary naurahti ja sanoi “vai että jätti minut armosta henkiin. Muistaaksen se oli hän joka pakeni housut kintuissa!”
“Englantilainen Mary Read, armeejassa työskennellyt nainen ja sotaveteraanin vaimo. Kauvan oletettiin kuolleen kun John Rackham, tunnettu myös Calico Jacinä kaappasi Karibiaan matkalla olevan laivan. Nyt sinua syytetään useista vakavista rikoksista.” Tuomari sanoi, katsoen lopuksi peruukkinsa alta Marya. “miten voi olla, että kunniallisesta naisesta tuli merirosvo!” Mary otti syytökset vastaan selkä suorana. Bonny naurahti ja kuiskasi Marylle “eihän se ihan helposti käynytkään. Se vaati että pelastin kolmesti henkesi!”
Tuomari kohensi peruukkiaan ja jatkoi tasapaksulla äänellä. “Irlanitilainen Anne Bony, myös aikoinaan ollut kunniallinen nainen, merimies James Bonnyn vaimo. Nyt syytettynä useista vakavista rikoksista.” “Leikkaisin siltä mieheltä kaulan auki jos vain löytäisin hänet!” Bonny sihahti hampaittensa välisttä. “Siitä rentusta ei ollut mihinkään muuhun kuin huorien huvittamiseen!” Mary tarrasi hänestä kiini, hilliten häntä.
“Merirosvoudesta seuraa kuolema kaulasta hirttämällä. Onko mahdollisesti mitään syytä miksi rangaistusta ei tulisi panna täytäntöön?” Mary astui eteenpäin “vetoan vatsoihimme herra tuomari.” Oikeusistuin kohahti. Tuomari kohotti kulmiaan “syynne on varsin pätevä. Laki sanoo varsin tarkkaan, ettei raskaana olevaa naista voi tuomita kuolemaan.” Oikeussalissa nevoteltiin. Mary ja Bonny odottivat jännityksellä mitä tuleman pitää.
Lopulta tuomari kohotti jälleen äänensä “Odotatte vankilassa, kunnes lapsenne syntyy. Tämän jälkeen käsittelemme tapauksenne uudelleen.” Tuomari löi nuijalla ja istunto päättyi.
Mary ja Bonny vietiin vankilaan. Toisin kuin kuolemaan tuomittut miehien vankila, naisille annettiin tavallista asuinhuoneeta muistuttava, kylläkin vaatimaton kamari. “tämähän on melkein luksusta.” Mary naurhati. “kannattaa olla nainen” Bonny vastasi vinkaten silmää.
Mary lysähti sängylle väsyneenä “oletko kunnossa, näytät kalpealta...” Bonny kysyi huolestuneena. “Kyllä tämä tästä” Mary vastasi. “Vähän vain huippaa.” Bonnykin istuutui sängynreunalle. “taitavat olla nyt merirosvoajat ohi!” Bonny huudahti. “kuka ties miten meidän käy, mutta jään kyllä kaipaamaan niitä aikoja!” Mary hymäili “mikään ei voita miehine ilmetä, kun olen voittanut heidät ja näytän olevani nainen!” Bonny purskahti nauruun. “jospa vain saisin ne hetket takaisin. En kestä tätä hienohelmaisuutta ja alistettua asemaa! Kaipaan jo nyt laivan kannen tuttua heiluntaa ja ah sitä vapauden tunnetta!” “sekö se onkin mistä nautit? Minäkun luulin että sinusta oli hauskinta lahdata niitä lihavia kauppiaita!” Naiset nauraa räkättivät.

Seiraavana aamuna oli muun miehistön teloitus. Mary ja Bonny eivät vetistelleet tovereidensa perään. “Sietätkin kuolla. Jättivät naiset yksin puolustamaan laivaa. Eivät olisi juoneet päätään täyteen, niin emme olisi tässä.” Mary virkkoi.
Bonnyn mies, Jack Rackham tahtoi puhua Bonnyn kanssa. Nainen kuitenkin katsoi miestään ja sanoi vain “olisit taistellut kuin mies, niin sinun ei tarvitsisi kuolla kuin koira.” Nämä olivat Bonnyn viimeiset sanat miehelleen.
Kului päiviä, ja Bonnyn vatsa kasvoi. Mary ei kuitenkaan voinut hyvin. Hän tuli päivä päivältä kuumeisemmaksi. Vangeille ei ollut kunnolista hoitoa. Pian Mary heitti henkensä. Bonny synnytti vankilassa lapsensa. Seuraavan kerran nuija lyödessä Bonny päätettiin armahtaa. Hän katosi teille tuntemattomille.

Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anne_Bonny
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mary_Read http://fi.wikipedia.org/wiki/Calico_Jack
page2image7016
page2image7288
page2image7560
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Edistääkö hindulaisuus epätasa-arvoa?

2.12.2013, Pinja, essee 2

Edistääkö hindulaisuus epätasa-arvoa?


Moraalinen ongelma
Hindulaisuutta on usein arvosteltu kastijärjestelmän vuoksi epätasa-arvoiseksi.
 Kuten edellisessä esseessäni totesin, hindulaisuus ei varsinaisesti kannusta kastittomien syrjintään, mutta sen opit kuitenkin monesti johtavat siihen. Samoin naisten ja miesten välisessä epätasa-arvossa, hindulaisuus ei itsessään väitä naisia alempiarvoisiksi, mutta koska naiset ovat alttiimpia likaantumaan,
 he ovat myös huonommassa asemassa. Tutkin esseessäni etenkin sitä, miten hindualisuus ilmenee Intiassa, koska vuonna 2001 tehdyssä väestölaskennassa 80 prosenttia määritteli itsensä hinduiksi.
 Viimeaikoina on pyörinyt uutisia Intiassa tehdyistä, etenkin naisiin kohdistuvista, väkivalta rikoksista. 

Kastijäjestelmä

Hindulaisille ei ole olemassa yhtä yhteistä moraalikoodia.
 Jokaiselle on oma dhram, jonka määrittää syntyperä, ikä ja sukupuoli. “On parempi suorittaa oma velvollisuutensa vaikka epätäydellisesti kuin suorittaa täydellisesti jonkun toisen velvollisuudet. Syntisten tekojen vaikutukset eivät milloinkaan vaikuta niihin velvollisuuksiin, jotka on määrätty ihmiselle hänen luontonsa mukaisesti.”
 Lause kertoo, ettei kastijärjestelmässä ole liikkumavaraa. Voiko tämän tulkita epätasa-arvoiseksi, riippuu siitä miltä kantilta asiaa katsoo. Onko arvonta epätasa-arvoista? Vaikkei uskoisi karman lakiin, syntymä on kuin arpakuutio. Hindulaisuudessa uskotaan, että asema kastijärjestelmässä on joko itse ansaittua tai aiheutettua edellisessä elämässä.
 Yleisesti hyväksyttyä on, että pahoista teoista rangaistaan, joten näin ajateltuna kastijärjestelmä olisi täysin hyväksyttävä. Minusta jokaisella olisi kuitenkin, viimeistään seuraavassa elämässä, saatava uusi mahdollisuus! Kastittomien syrjintä onkin ollut kielletty Intia perustuslaissa vuodesta 1950-lähtien.
 Perinteet ovat kuitenkin iskostuneet syvälle. Niin kutsuttu “puhtaus” eli sauca on hindulaisuudessa yleinen ajatusmalli, johon kastijärjestelmäkin perustuu.
 Erityisen likaisina asioina pidetään biologisia prosesseja, esim. synnyttäminen, kuolema ja jätteet. Koska epäpuhtaus voi tarttua myös ruuasta tai kosketuksesta, halutaan alemmissa kesteissa olevista pysyä kaukana.


Avioliitto

Hindulaisuuteen kuuluu oleellisesti avioitumien; 40 vuotiaista naisista alle prosentti ei ole ollut naimisissa. N. 90 prosenttia Intialaisista avioliitoista on järjestettyjä, eikä kastien väliset avioliitot ole hindujen kesken kovinkaan hyväksyttyjä.

Vaikka avioiliitto on tärkeä sekä naisille että miehille, etenkin naisten tulisi mennä naimisiin, sillä se auttaa heitä pysymään puhtaina. Etenkin korkeassa kastissa olevan naisen on tärkeää pitää huolta puhtaudestaan, sillä nainen edustaa koko suvun puhtautta. Siksi alempien kastien naisilla on enemmän vapauksia. He myös joutuva useammin seksuaalisen väkivallan uhreiksi
 Valtaosa naisista on kuitenkin köyhiä, eikä heillä ole oikeutta mennä talon ulkopuolelle.
 Perinteisissä hindulaisissa perheissä vaimo ei saa edes lausua ääneen miehensä nimeä tai puhutella miestään julkisilla paikoilla. Vaikka uskollisuus avioliitossa on tärkeää sekä miehelle että naiselle, ovat seuraukset esiaviollisista tai avioliiton ulkopuolisista suhteista naisille vakavampia, koska nainen ei voi puhdistautua rituaallisesti, kuten mies.

Myötäjäiset ovat Intiassa yli satoja vuosia vanha tapa. Nykyään se on kiellettyä, mutta jatkuu yhä.
 Tietääkseni hindulaisuus ei kuitenkaan varinaisesti määrää myötäjäisiä. Hindulaisuus ja vanhat perinteet ja tavat kuitenkin kulkevat Intiassa pitkälti käsi kädessä. Intiassa tapahtuu jatkuvasti kuolemia, kun naisia surmataan myötäjäisiin liittyvien ongelmien vuoksi.


Lisäänyminen ja seksuaalirikokset

Koska myötäjäiset jäävät tyttölasten vanhempien maksettaviksi,
 Intiassa tehdään n. 750 000 aborttia tyttösikiöille vuodessa. Lisäksi tyttölapsia hylätään ja jopa tapetaan.
  Abortti, kuten synnytys ja keskenmenokin ovat naista saastuttavia. Intiassa tehdyistä abosteista n. 50-6o tuhatta vuodessa ovat laittomia ja naisen terveyden vaarantavia.
 Lisäksi abortti, lapsen hylkääminen tai tappaminen voi olla erittäin traumaattinen tapahtuma äidille, sillä se ei suinkaan välttämättä tapahdu äidin vapaasta tahdosta.
 Kuitenkin jälkeläisen saaminen on välttämätöntä. Nainen ei ole kokonainen ennen kuin on saanut lapsen ja isälle lapsen saaminen on pakollista suvun jatkumiseksi.
 Vaikka lasta pidetään miehen saavutuksena, pidetään lapsettomuutta tai tyttölasta naisen syynä.

Intiassa on tapahtunut monia raiskauksia, joden tekijöitä ei ole saatu tuomiolle. Syynä lienee osittain poliisien kevyt suhtautumien asiaan. Erittäin väkivaltaisten seksuaalisten hyväksikäyttöjen jälkeen
 seksuaalirikosten tuomioita kovennettiin. Raiskaus avioliitossa ei kuitenkaan edelleenkään ole rikos. Ikävä kyllä naisiin kohdistuva lievenpi seksuaalinen ahdistelu on kuitenkin edelleen yleistä. 
 Vaikea sanoa onko tämä uskonnon aiheuttamaa.

Vanhoja Intialaisia perinteitä vai uskonnon epätasa-arvoisuutta?

On vaikea eritellä, mikä on todella hindulaisuuden aiheuttamaa ja mikä vain perinteitä, jotka ovat jääneet. Usein kuitenkin samat suvut jotka noudattavat näitä perinteitä ovat myös hinduja, elleivät jopa äärihinduja.
 Hindulaisuudesta voi tehdä niin monta eirllaista tulkintaa. Vaikka suurin osa hinduista pitää veda-kirjallisuutta pyhänä kirjallisuutenaan, ei kaikkea hindulaisuutta voi perustaa niihinkään. Intiassa hindulaisuus ja muut perinteet kävelevät käsikädessä ja lähes tulkoon kaikki ovat hinduja ja tai ainakin enemmän tai vähemmän hindulaisuuden vaikutuksen alaisina. Siksi katsoisin asiaa niin päin, minkä hindulaisuus sallii. Näyttää siltä, että hindulaisuus sallii epätasa-arvon eri kastien keskuudessa, tyttölasten tappamisen, naisten seksuaallisen hyväksikäytön ja epärasa-arvon miesten ja naisten välillä. En kuitenkaan näe, että hindulaisuus varsinaisesti olisi syypää tähän. Uskonnon avulla vain toisinaan on helmpompi oikeuttaa väärät teot.





Lähdeviitteet:



http://www.hs.fi/ulkomaat/Nainen+surmataan+joka+tunti+myötäjäisten+vuoksi+Intiassa/a1378258093538 12.2.2013



Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Etiikka hindulaisuudessa


Etiikka hindulaisuudessa



Koska hindulaisuuteen kuuluu monia suuntauksia, sille on vaikea löytää yhteistä suuntaa. 
 Hindulaisuudella on hyvin laaja kannattajajoukko,
  joka tekee siitä myös hyvin eläväisen uskonnon. Suurin osa hindulaisista asuu kuitenkin Intiassa,
 mikä taas edistää hindulaisuuden ja intialaisen kulttuurin keskenään sekoittumista. Hindulaisuuden opit perustuvat Veda-kokoelmiin.

Hindulaisuus on hyväksyvä muita uskontoja kohtaan. Hindulaisuudessa uskotaan, että millä tahansa antaumuksella, rakkaudella ja sinnikkäästi harjoitetulla henksisellä harjoituksella on mahdollista saavuttaa itsensä oivaltaminen.
 Siinä arvostetaan ennen kaikkea henkisten harjoitusten tekemistä, riippumatta siitä, minkä jumalan nimeen niitä tehdään. Hindulaisilla onkin lukemattomia tärkeitä jumalille osoitettuja rituaaleja, siirtymäriittejä ja vuosittaisia juhlia. Hindut käyvät usein temppeleissä ja tekevät pyhiinvaelluksia.
 Tuntuu että hindulaisuuden perusajatukseen kuuluu, että jumaluus on kaikkialla, ja siksi mikä tahansa, mitä tekee hartaudella ja rakkaudella on hyvästä.
Hindulaisuudessa on useita jumalia.
  Siihen kuuluu kuitenkin uskomus, että kaikki on loppujenlopuksi yhtä. Hindulaisuuden kolme tärkeintä jumala, Brahma, Visnu ja Shiva ovat vain osia
 brahmasta, maailman sielusta.

Hindulaisuuden klassinen eettinen ja moraalinen ajattelu perustui dharmaan, karmaan ja mokshaan.  Dharma tarkoittaa velvollisuuksien noudattamista ja moksha pelastusta. Perinteisen hindulaisen ajattelutavan mukaan elämässä on neljä sallittua pyrkimystä: kama eli nautinto, artha eli vauraus, dharma ja moksha.
 Vaikka askeetteja kunnioitetaan hindulaisuudessa, on nautintoonkin oikeus, eikä se sopivassa suhteessa ole pahe.
Ehkä hidulaisuuden tunnetuimpia oppeja on karman laki. Seuraava elämä määräytyy tässä elämässä tehtyjen hyvien ja pahojen tekojen mukaisesti.
 Karman laki kannustaa ihmisiä hyviin tekoihin, sillä pahoista teoista kärsii myös tekijä. Jos elät dharman mukaisesti voit saavuttaa seuraavassa elämässäsi paremman kastin. Moraaliset säännöt eivät kuitenkaan ole kaikille täysin samat. Ne perustuvat mm. syntyperään, sukupuoleen ja elämänvaiheeseen. Kyseisestä ajattelumallista käytetään nimitystä varnashrama.
 Tästä aiheutuukin epätasa-arvoisuutta, koska toisilla on tiukemmat moraaliset säännöt. Toisaalta alempiarvoiset saavat huonomman kohtelun. Karma aiheuttaa epätasa-arvoisuutta myös, koska sen mukaan voidaan sanoa, että huonoon asemaan syntynyt on ansainnut kohtalonsa.
Kastijärjestelmän ulkopuolelle voi päästä omistamalla elämänsä mokshalle eli vapautukselle jälleensyntymisen kierrosta. Tällöin ihminen ei ole enään varnashraman dharman sääntöjen sitoma. Tällöin ihminen sitoutuu välttämään kaikkea maalisiin asioihin sitovaa. Mm. väkivallattomuus, totuudellisuus, kieltäytyminen ja uhrautuminen kuuluu askeetin moraaliseen koodin.
 Pelastusta etsivät ovat mm. usein miten kasvisyöjiä ja elävät selibaatissa. 
 Kasvissyönti kertoo suuresta elämän arvostamisesta.
 Askeettisuuteen saattaa kuulua myös jonkinsorttista itsensä kurittamista.
 Naisia ei kuitenkaan kannusteta askeettisuuteen, koska avioliitossa olo on naiselle tärkeää puhtaana säilymisen kannalta.
 Naisen ei siis ole ilmeisesti mahdollista saavuttaa mokshaa. Kenties naisen pitää elää elämänsä noudattaen dharmaansa, jotta syntyisi seuraavassa elämässä parempaan kastiin. Jotta pääsee lähemmäs mokshaa on ilmeisesti oltava mies. Tarkoitaako tämä, että mies on automaattisesti parempaa kastia kuin nainen?
Yleisesti ottaen hindulaisuuteen kuuluu, että mitä korkeammassa kastissa olet, sitä vähemmän syöt lihaa, koska liha nähdään epäpuhtaana. Terve seksuaalisuhde katsotaan kuitenkin ihmiselämään kuuluvaksi ja uskonnolliseksi velvollisuudeksi. Vaikka lisääntymistarkoitus onkin tärkeä, myös seksuaalinen nautinto on hindulaisuudessa sallittu.

Intiassa kannabiksella on pitkä historia etenkin askeettisessa hindulaisuudessa. Alkoholia pidetään sensijaan epäpuhtaana. Siitä huolimatta alkoholi on intiassa sallittu päihde, mutta kannabis on ollut kielletty vuodesta 1985 lähtien.
 Siitä huolimatta kannabis on yhä edelleen suosittu intiassa etenkin uskonnollisilla festivaaleilla.
 Kenties tämä kertoo jotain hidulaisuuden luonteessa. Alkoholi vaikuttaa useisiin ihmisiin aktivoivasti
, joskus jopa herättää agressioita. Kannabis taas useinmiten rauhoittaa

 tehden ihmisistä usein hyvinkin passiivisia. Hindulaisuudessa arvostetaankin väkivallatomuutta ja mietiskselyä.




Hindulaisuudessa “puhtaus” on erittäin tärkeässä asemassa. Hindulaisen käsityksen mukaan jotkut asiat ovat epäpuhtauta, kuten liha, pähteet, 
 ja kuukautisveri
. Ajatusmalli puhtaudesta aiheuttaa jonkin verran epätasa-arvoa, mm. kastijärjestelmän kautta. Lisäksi puhtaus aiheuttaa epätasa-arvoa naisten ja miesten välillä, koska erään näkemyksen mukaan puhtaus ja saastuminen liittyvät vahvasti naiseuteen.
 Nainen on helpommin turmeltavissa kuin mies. Siksi ylemmissä kastissa olevien naisten puhtauteen on kiinnitettävä erityisen paljon huomiota. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että naisen käyttäytymis- ja pukeutumissäännöt ovat erittäin tiukkoja, kodin ulkopuolella liikkumista rajoitetaan, naimisiinmeno on lähestulkoon pakollista, ja seuraukset sukupuoliyhteydestä väärän mihen kanssa ovat paljon vakavammat kuin miehellä.
  Väite on toki siinä mielessä ymmärrettävä, että nainen voi tulla raskaaksi. Toisaalta nykypäivänä on keinoja estää tämä. Ehkäisy on sallittua hindulaisuudessa, mutta abortin katsotaan saastuttavan naista.

Hindulaisuudessa eniten kritisoitu piirre lienee kastijärjestelmä. Kastijärjestelmä liittyy karmanlakiin ja jälleensyntymiseen. Kastittomat ovat hindulaisuudessa alin luokka.
 He joutuvat kokemaan paljon syrjintää, vaikka se kiellettiin Intian peruslaissa.
 Hindulaisuus itsessään ei kehota kastittomien syrjintään, mutta koska kastittomat ovat epäpuhtaita ja huonon aseman katsotaan olevan heidän itse aiheuttamaansa, johtaa järjestelmä kastittomien syrjintään.
 Koska epäpuhtaus voi tarttua myös kosketuksen välityksellä
, ei ylemässä kastissa olevat halua olla tekemisissä alemmassa kasteissa olevien kanssa. Kuitenkin kastiton nainen saattaa olla paljon vapaampi, koska uskonnon luomia moraalisia rajoituksia ei ole niin paljon. Toisaalta kastiton nainen on paljon alttiimpi seksuaaliselle väkivallalle.


Hindulaisuuden jumalmyytit ovat yhtä sekamelskaa. Usein jokaisella jumalalla on monta olomuotoa, eikä aina ole selvää mikä on kenenkin olomuoto. Valitsin pohdittavaksi Shivan, josta pääsemmekin myös Parvatiin, Durgaan, Kaliin ja Deviin. 
Shiva on luova ja tuhoava jumala.
 Taiteessa Shiva kuvataan kädessään pieni rumpu. Rumpu kuvaa Shivaa luonnon rytmin luojana.
 Usein Shiva kuvataan myös tanssivana kehän sisällä, vauva jalkansa alla.
 Tämä kuvaa Shivaa elämän kiertokulun ylläpitäjänä. Hän tuhoaa, jotta uutta voidaan luoda. Hindulaisuudessa arvostetaan selkeästi elämän kiertokulkua ja ymmrretään, että uuden luominen vaatii aina vanhan tuhoutumista. Shivan feminiininen energia ja vaimo on Parvati.

Parvati on Intian ihannekuva vaimosta. Hän symboloi hedelmällisyyttä, avio-onnea, puolisolle omistautumista, askeettisuutta ja voimaa.
 Vaikka hindulaisuudessa kehoitetaan noudattamaan varnasharamaa
, Parvati rikkoo naiselle tyypillistä dharamania. Hän ryhtyi askeettiin, vaikka se on perinteisesti naiselta paheksuttavaa.
 Hän myös suuttuessaan Shivalle pakotti tämän pyytämään anteeksi, ympäröimällä Shivan kaikilla ilmenismuodoillaan.

Etenkin Parvatin toinen ilmenemismuoto Kali on kaukana perinteisestä intialaisen naisen ihanteesta. Kali kuvataan usein hurjaan tanssiin, Shiva makaamassa jalkojensa juuressa. Toisessa kädessä hänellä on verinen mestauskirves tai muu ase, toisessa katkaistu pää ja kolmannessa verellä täytetty kulho tai malja. Usein Kalilla on yllään ainoastaan päistä tehty koru ja käsivarsista tehty lannevaate.
 Kalin yhden käden asento on kuitenkin tervehdyksessä, joka kehoittaa olemaan pelkäämättä. Mikä ehkä tuntuu kummalliselta, mestauskirves, irtileikattu pää ja verimaljakin symboloivat hindulaisuudessa arvostettuja asioita. Mestauskirveellä Kali päästää palvojansa synneistä, turhasta kärsimyksestä ja riippuvuuksista. Myös irtileikattu pää ja verimalja kuvaavat ihmisen vapautumista sekä kuolemaa uuden elämän lähteenä.

Yhden version mukaan Kali on yksi Devin ilmentymismuoto. Devi on kaiken elollisen äiti ja kaikkien miespuolisten jumalien energia. Devinin yksi ilmentymismuo on Durga.
 Durga kuvataan usein ratsastamaan tiikerillä mm. ase kädessään.
 Hindumyyttien mukaan Durga syntyi taistelussa demoneja vastaa. Muut jumalat yhdistivät voimansa, luodakseen Durgan tähän tehtävään. 
 Minusta on mielenkiintoista, että hindulaisuuden suurin sotasankari on nainen. Ehkä tämä kertoo jonkinlaisesta uskosta naisen sisäiseen voimaan. Vaikka nainen fyysisiltä voimiltaan häviääkin miehelle, minusta hindulainen jumalien voima kuvastaa enemmänkin jumalan henkistä voimaa. Voitettuaan demonit Durga sai muiden jumalien kunnioituksen.
 Demonien kuningas yrittää kuitenkin ottaa Durgan väkisin vaimokseen. Durga raivostuu tästä ja näin synttyy Kali, jonka raivo vavisuttaa koko maailmankaikeutta. Kali voittaa loputkin demonit juomalla heidän verensä.
 Kenties kali kuvaa naisen raivon voimaa ja enemmänkin sitä, minkälainen henkinen voima naisella on. Edes demonien kuningas ei mahtanut mitään Kalin raivolle. Kali kuvataan hurjana naisena, kenties Kali kuvaa pelkoa naisen raivoa kohtaan. Toisaalta ainut, joka saa Kalin rauhoittumaan on Shiva, joka asettuu esittämään kuollutta Kalin jalkojen juureen. Tällöin Kali luulee tappaneensa vahingossa miehensä ja lopettaa hurjan tanssinsa.
 Hindulaisuudessa siis uskotaan, että rakkaus on se, joka taltuttaa raivon ja villeimmänkin naisen.  
Devi palaa voitokkaana kotiin, kaikki ilmentymismuotonsa mukanaan
 (shaktimiissa) jopa voimakaampana kuin Shiva.

Useimmat Devinin ilmentymismuodoista ovat Shivan vaimoja.
 Parvatin katsotaan olevan Shivan kosminen feminiininen energia.
 Shiva ja jumalatar ovat erittäin läheisessä suhteessa toisiinsa. On vaikea sanoa kumpi on voimakaampi sillä kumpinkin tarvitsee toista.
  Shiva saa energiansa Deviltä, mutta toisaalta Devi olisi tuhonnut koko maailman ellei Shiva olisi rauhoittanut häntä. 

Minusta on outoa kuinka ristiriidassa hindulaisuuden käsitys naisesta on verratuna Intialaisen naisen asemaan. Hindulaisuudessa minusta vaikuttaa siltä, että vaikka kaikki kolme pääjumalaa onkin miehiä, he saavat enrgiansa jumalattarelta. Jumalatar on myös aina raivoisin taistelija, vaikka onkin samalla lempeä äiti. Devillä on myös paljon enemmän eri ilmentymismuotoja kuin Shivalla. Kenties tämä kuvaa miehen näkökulmasta naisen arvaamattomuutta. Naisesta annetaan hindulaisuudessa samalla sekä lempeä äitihahmon kuva, joka kantaa koko universumia kohdussaan, että rohkea, voitokas ja toisinaan vaarallisen raivoisan taistelijan kuva. 

Hindulaisuudessa vallitsee samoin ristiriita suvaitsevuuden ja suvaitsemattomuuden välillä. Vaikka hyvät teot tuovat hyvää karmaa, kastittomien kanssa tekemisissä oleminen tuo epäpuhautta. Väkivallattomuutta arvostetaan, mutta samalla tapahtuu henkistä väkivaltaa. 

Jokatapauksessa hindulaisuuden eettisiin sääntöihin kuuluu elämän kunnioittaminen, hyvään elämään pyrkiminen, esim. terveellisillä elämäntavoilla, ja uskonnon harjoittaminen rakkaudella. 



Lähteet: 



http://fi.wikipedia.org/wiki/Hindulaisuus 2.10.2013
 http://www.netikka.net/mpeltonen/hindu.htm 2.10.2013
http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/4a1f0658bc5b4a826d73e5b7eb98525b/1381074183/application/pdf/1418604/UskonnotJaSeksuaalisuus.pdf 2.10.2013
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brahman 2.10.2013
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view/?religionId=71 2.10.2013
http://www.youtube.com/watch?v=Kl5YUR0THJQ 2.10.2013
http://www.paihdelinkki.fi/pikatieto/?c=Alkoholi 2.10.2013
http://www.paihdelinkki.fi/pikatieto/?c=Kannabis 2.10.2013
http://lagopus.livejournal.com/26365.html? 2.10.2013
 http://nicelledavis.files.wordpress.com/2009/12/shiva.jpg 2.10.2013
http://fi.wikipedia.org/wiki/Shiva 2.10.2013
http://fi.wikipedia.org/wiki/Parvati 2.10.2013
 http://en.wikipedia.org/wiki/File:Kali_by_Raja_Ravi_Varma.jpg 2.10.2013
http://fi.wikipedia.org/wiki/Devi 2.10.2013
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Kali_by_Raja_Ravi_Varma.jpg 2.10.2013
http://ic.pics.livejournal.com/snowgrouse/540145/585310/585310_original.jpg 2.10.2013
 http://fi.wikipedia.org/wiki/Durga 2.10.2013


Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Kommentit (Atom)